Blogit

ELY- keskusten tekemät peruspalvelujen arviointiraportit vuoden 2009 toiminnasta ovat jälleen ilmestyneet. Työpajatoiminnan osalta ei mitään suuria yllätyksiä ole nähtävissä. Vuoden 2009 aikana nuorten valmentaujien määrä työpajoilla oli noussut merkittävästi ja luku lähenteli jo 10 000 erilaisissa palveluissa olevaa nuorta. Nousua edellisvuodesta kaikkien valmentautujien osalla oli n. 3000. Työpajojen asiakkaiden kokonaismäärä on reilusti yli 15 000. Sosiaalisen työllistämisen kentällä toimivien organisaatioiden todellinen asiakasmäärä on tätäkin huomattavasti korkeampi, koska kaikki organisaatiot eivät osallistu tehtyihin kyselyihin.

Toiminta on siis osoittanut kysynnästä lähtevän tarpeen ja peruspalveluraporteista nousee esiin myös mielenkiintoisia kehittämisen näkökulmia. Monilla pajoilla omistaja on vuosien aikana vaihtunut, eli puhtaasti kunnallisten työpajojen määrä on edelleen laskussa, eli alle 50% pajoista toimii suoraan kuntien hallinnon alaisina. Tilalle on tullut useamman kunnan yhteenliittymiä, uusia säätiöitä, yhdistysten ylläpitämiä pajakokonaisuuksia ja myös osakeyhtiömuotoisia työpajapalveluja ylläpitäviä organisaatioita. Monissa kunnissa on siirrytty erilaisiin tilaaja-tuottaja toimintamuotoihin ja tämä muutos on myös vauhdittanut työpajojen muutosprosessia. Tilaajat / omistajat edellyttävät työpajoilta laatua ja sitä ei pysty osoittamaan ilman dokumentointia. Tilaajat arvostavat myös erityisosaamista ja asiantuntijuutta, eli yksilövalmennukseen haluttaisiin panostaa enemmän. Tulossa ovat myös työpajojen laatujärjestelmät ja erilaiset sähköiset raportointi ja hallintajärjestelmät - halua tällaisten järjestelmien käyttöönotosta ei kysellä enää kentältä. Paine muutokseen tulee omistajien taholta.

Työpajojen yhteistyösuhde koulujen kanssa on kehittynyt myönteisesti. Monet työpajat mahdollistavat työssäoppimisjaksot ammatillisten koulujen opiskelijoille. Pajat ovat myös kehittämässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa erilaisia opinnollistamisen malleja, joiden avulla työpajoissa suoritettu jakso voidaan hyödyntää myös opiskelussa. Monialaisen viranomaisyhteistyön ajatus ja käytäntö on tuttua työpajoille ja tämä kokemus on arvokasta kun Suomessa vihdoin ollaan hyväksymässä tiukan sektoriajattelun purkava yhteistyö. Aina kannattaa muistaa myös se, että työpajoissa on mahdollisuus myös vahvistaa yhteisöllisyyden kokemuksia ja se ei onnistu muuten kuin aidosti toimimalla demokrattian ja yhteisöllisyyden hengessä. Työpajojen henkilöstö ei edusta sanktiovaltaa, vaan mieluumminkin rinnalla kulkijaa, joka myös osaa kuvata prosesseja viranomaisten kielellä.

Peruspalveluraporteista nousee edelleenkin esiin alueita Itä-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Länsi-Suomessa, joissa pajapalveluja ei ole saatavissa. TPY selvittää osaltaan sitä, onko näillä alueilla mahdollista ulottaa palveluja yhteistyössä muun pajaverkoston kanssa. Raporteista nousee myönteinen viesti siitä, että työpajatoiminta on vaikuttavaa ja tärkeää, eli voisi olettaa myös pajatoiminnan kartan "valkoisilla alueilla" olevan tarvetta työpajapalveluille.

Monet pajat ilmoittavat, etteivät henkilöstön vähyyden vuoksi ja tilojen rajoitteiden takia pysty vastaanottamaan kaikkia palveluihin haluavia. Peruspalveluraporteissa vaaditaan valtiolta toimenpiteitä henkilöstön vakiinnuttamisesta, valmentajien määrän nostamisesta ja tukea myös tilahankkeille. Yksi keino lievittää jo nyt asiakaskasvun ongelmia on kehittää entistä tiiviimpää yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa. Työpajapalvelut on vietävissä sinne, missä on aidosti työmarkkinoilla toimiva tuotanto ja potentiaalinen väylä avoimille työmarkkinoille.

Peruspalveluraportit osoittavat, että tehdyt strategiset valinnat toiminnan kehittämisen suhteen ovat oikeita. Tämä vaatii kentällä yhteistyötä, avointa mieltä ja muutosvastarinnan karttamista. Meillä menee lujaa jos niin haluamme ja muistamme perustehtävän velvoitteen - miksi ja ketä varten olemme olemassa?