Historiaa
Kehittyminen
Ensimmäiset työpajat perustettiin Suomeen 1980-luvulla. Pajatoiminta oli alkuun lähinnä nuorisotyön väline, jonka avulla etsittiin uusia ratkaisuja nuorison koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymisen ongelmiin. Kohderyhmänä olivat syrjäytymisvaarassa olevat kouluttamattomat, työttömät nuoret.
Uutta: Nuoristyön ja työhallinnon tavoitteiden yhdistäminen työpajatoiminnaksi
Laajeneminen
1990-luvulla laman ja massatyöttömyyden seurauksena työpajojen tarve lisääntyi , ja niitä perustettiin lähes jokaiseen kuntaan. Pajoille tuli kaikenikäisiä valmentautujia, jopa kokonaisia perheitä. Alueellinen ja valtakunnallinen verkottuminen alkoi, ja sen myötä toiminnan kehittäminen sai paremmat edyllytykset. Työpajatoiminnasta muodostui keskinen nuoriiin suunnattu työvoimapoliittinen toimi.
Uutta: Tukityöllistäminen, oppisopimuskoulutus ja työpajaohjaus yhdistettiin
Olemassaolon oikeus ja leviäminen
Laman jälkeen 1990-luvun puolivälissä työpajatoiminta vakiintui ja levisi edelleen. EU:hun liittymisen myötä toimintaan saatiin uutta rahoitusta Euroopan Soisiaalirahaston rakennerahastosta.
Asiakaskunnasta tuli entistä haastellisempi nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden lisäännyttyä. Pajojen yhteistyökumppaneina yleistyvät työhallinnon rinnalla paikalliset sosiaalitoimistot. Tarve kehittää uusia ohjausmenetelmiä kasvoi uusien kohderyhmien ja yhteistyökumppaneiden myötä.
Uutta: Elämänhallinnan tukeminen
Sisällön kehittyminen
Vuosina 1997-2000 toiminnan sisältöjä kehitettiin, ja asiakaskunta laajeni. Yhä suurempi osuus työpajojen valmentautujista oli koulupudokkaita ja pitkäaikaistyöttömiä. Nuorten työpajatoiminnan sijaista ryhdyttiin käyttämään termiä työpajatoiminta. Myös seutukunnallisia pajoja perustettiin.
Pajakoulut ja valmennuksellisuus nostivat päätään. Valmennus nähtiin pitempiaikaisena prosessina, jonka lähtökohtana olivat yksilölliset tarpeet. Työpaja-ammattilaiset perustivat Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:n koordinoimaan työpajatoimintaa.
Uutta: valmenuksellisuus, pajakoulut, termi työpajatoiminta
Ammatillistuminen
Vaikka nuorten työttömyys on parantunut jatkuvasti, syrjäytymisuhan alla ovat edelleen ne, joilla on vaikeuksia kouluttautua ja työllistyä. Pitkäaikaistyöttömien aikuisten ongelmia ovat heikentynyt toimintakyky ja vanhetunut koulutus. Uusia ja kasvavia asiakasryhmiä ovat maahanmuuttajat, mielenterveyskuntoutujat ja päihdeongelmaiset.
2000-luku on edellyttänyt työpajojen henkilökunnalta vankkaa työ- ja yksilövalmennuksen osaamista sekä verkostoitumista muiden toimijoiden kanssa. Käsitteitä on vakiinnutettu, ja tilaaja-tuottaja toimintatapa on edellyttänyt toimenpiteiden tarkempaa kuvausta ja määrittelyä. Työpajojen perustehtävä on muuttunut hätäaputyöllistäjästä valmennus- ja kuntoutuspalvelujen tuottajaksi.
