Kehittämishankkeita ja hyviä käytäntöjä

Verkkovalmennus ja etätuki

Etävalmennuksen kehittäminen Jyränkölässä

Jyränkölän mediapajalla on tehty pikaista suunnitelmaa virtuaalisen valmennuksen toteuttamiseksi. He ovat luoneet etänä ja virtuaalisesti toimivan valmennuksen nuorille 17.3.2020 alkaen, joten mediapaja on valmennuksellisesti toiminnassa, vaikka eivät fyysisesti mediapajalla toisiaan kasvokkain kohtaakaan. Jokaiselle nuorelle on laadittu yksilöllinen suunnitelma, joka pohjautuu hänen sopimuksensa tavoitteisiin ja tarkistettu/tullaan tarkistamaan yhdessä viranomaisen, nuoren ja valmentajan kanssa yhteistyössä. Joten eri teknisiä mahdollisuuksia hyödyntäen nuoret saavat yksilö- ja ryhmävalmennuksen, mutta nyt poikkeustilanteessa virtuaalisesti ja ilman suoraa kasvokkaista kontaktia.

Oheisessa tiedostossa Jyränkölän alkumatkaa virtuaalivalmennuksessa ja yhden kokonaisen viikon suunnitelmia löytyy Mikko Kallion blogi-kirjoituksesta tästä linkistä.

Lisätietoja: Mikko Kallio, Jyränkölän mediapaja p. 044 7972403, mikko.kallio (a) jyrankola.fi

Tiedostot

Verken vinkit nuorten kanssa toimimiseen verkossa

Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verke on kerännyt vinkkejä verkossa tehtävään nuorisotyöhön. Miten tavoittaa nuoret digitaalisissa kanavissa? Mitä toiminnallista nuorten kanssa voi tehdä verkossa? Poimi Verken sivustolta vinkkejä nuorisotyöhön verkossa.

Parhaat vinkit kotona oleiluun Silta-Valmennukselta

Koronaviruksen aiheuttamana poikkeusaikana kaikkien tulee välttää ihmisten fyysistä tapaamista, mikä tarkoittaa enemmän aikaa kotona. Tällä hetkellä kaikki ylimääräinen on riisuttu elämästämme ja siitä kannattaakin etsiä hyviä puolia. Niitä on itseasiassa aika paljonkin.

Silta-Valmennusyhdistys kysyi nuorilta parhaita vinkkejä kotona oleilua varten - löydät ne liitteestä!

Tiedostot:

Nuorten matalan kynnyksen valmennus etänä

Silta-Valmennusyhdistyksessä toteutetaan nuorten matalan kynnyksen NUMA-valmennusta, joka poikkeusolosuhteiden aikana siirtyy verkkoon. Etävalmennusta varten Sillassa on koottu ideoita ja vinkkejä valmennuksen toteutukseen - löydät niitä liitteestä!

Tiedostot:

Sysmän Nuorten Työpaja siirtyi verkkoon

Sysmän Nuorten Työpajalla on siirrytty koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen johdosta toimimaan etänä verkkovälitteisesti:

Ennen fyysisen työpajan sulkeutumista ehdimme kokoamaan tiedon nuorten käyttämistä viestimistä ja mahdolliset yhteystiedot niihin. Huomioitiin käytössä olevat laitteet ja tekniikka, mikä johti siihen, että viestintäkanavat tulee olla ilmaisia, eivätkä tarvitse esim. Office-paketteja. Tämä sulki pois Teamsit ja vastaavat sovellukset, ja osa sovelluksista jäi listalta joko valmentajan heikon perehtyneisyyden vuoksi tai nuorten vastaavasta syystä. Tällöin sovimme verkkotapaamisille alustaksi pelimaailmasta tutun ja ilmaisen Discordin, joka toimii selaimessa sekä sovelluksena, luurissa ja koneella.

Ehdimme vielä listaamaan joukon pikaisia ideoita, millaisia teemoja voisimme käsitellä tapaamisissa ja puhuimme yleisesti tavoitteista ja siitä, miksi on tärkeää olla tavoitettavissa. Nuoret kokivat tämän tärkeäksi tiedonkulun näkökulmasta ja nyt tapaamisten jälkeen myös päivittäisen rytmin ja sisällön näkökulmasta.

Ensimmäisissä tapaamisissa me otimme aiheeksi tutustua Canva-ohjelmistoon (ilmaisversioon) ja ajatuksena oli ottaa haltuun erilaisia mallipohjia sieltä. Jalostuneempana tavoitteena on kerätä käsiteltäviä teemoja ja käsitellä niitä päivä- ja viikkotasolla, sekä tuottaa eräänlaista ”julistepäiväkirjaa” erityisolojen ajalta. Teemat voisivat olla aivan arkisia asioita, kuten ulkoilu, ravinto, uutiset, elokuvat, dokumentit ja niin edelleen. Näistä teemoista jokainen voisi tuottaa yhden ”infolehden”, jota voimme jakaa ja käsitellä verkkoympäristössä (esim. reseptit, uutisaiheet, liikuntavinkit).

Olemme myös herkästi tarkkailleet, mitä muuallakin tehdään ja ideoimme sitten ajatuksia siltä pohjalta.

Sovimme nuorten kanssa, että halumme tavata tällä ryhmällä perustuu meidän yhteiseen tahtotilaan, huolimatta siitä onko kyseessä valmennus vai ei. Tällöin minä valmentajana olen heidän käytettävissään ja saamme edistettyä kaikkia nuorten sopimuksellisiin ja muiden asioiden hoitoon liittyviä seikkoja poikkeusoloissa. Verkkototeutuksesta ei ole välttämätöntä saada ulos tiettyjä tuotoksia (esimerkiksi Canva-julisteita ), vaan osallisuus ja yhdessä sovitut asiat ovat tärkeämpiä kuin päälle liimattu tehtäväpaletti. Tällä tarkoitan sitä, että mikäli tässä kohtaa olisin vaatinut rutkasti sisällöllisiä asioita, joita heidän tulee tuottaa, saattaisi tilanne muuttua äkkiä niin, että nuoret eivät halua tavata enää ryhmänä, vaan valitsevat mieluummin passiivisen roolin siihen saakka, kunnes heitä velvoitetaan tulemaan jälleen pajalle.

Toki olisi hienoa saada esim. julistepäiväkirjat kaikilta hienoina kokonaisuuksina, joista voisimme ammentaa vaikkapa näyttelyn tms. tilanteen normalisoiduttua. Jos tämä ideaali toteutuu edes osin, olisin tyytyväinen. Tyytyväinen olen kuitenkin jo siihen, että saamme tämän yhteydenpidon toimimaan ja käytännön asioita hoidettua. Kaikki sen päälle on bonusta. Eli valmennusta ajatellen tässä on nyt matka tärkeämpää kuin määränpää.

Haasteena on toki se, kuinka saadaan motivaatiota pidettyä yllä riittävästi, jotta kaikki jaksaisivat olla mukana koko matkan. Nähtäväksi jää mihin saamme hommaa kehitettyä.

Lisätietoja: Työ- ja yksilövalmentaja Janne Rinne, janne.rinne (a) sysma.fi

Videopäiväkirja-kampanja

Jyränkölän Mediapaja on käynnistänyt videopäiväkirjakampanjan, jonka tavoitteena on dokumentoida poikkeustilan aikaista elämää Heinolan museon kokoelmiin. Esimerkiksi museovorasto näkee koronaviruksen aiheuttaman tilanteen historiallisena käännekohtana, joka tulee dokumentoida (HS 26.3.2020). Heinolalaisten organisoimaan kampanjaan voidaan tuottaa videoita missä hyvänsä, joten arjen dokumentointi voidaan ottaa osaksi toimintaa joka puolella Suomea!

Heinolan Mediapajan videopäiväkirja-kampanja

1. Videokuvaa päivittäin noin 30-60 sekuntia arkeasi. Esim. videoselfie. Voit aloittaa jo tänään.

2  Voit puhua tai olla puhumatta. Kyse arjen taltioinnista, ei muusta. Tunteet saavat näkyä.

3. Voit tehdä useammankin videopätkän. Vältä yli minuutin yhtäkestoisia kuvauksia.

4. Voit itse koota videopätkiä erikseen talteen, jos kuvauslaitteesi (puhelin, tabletti) uhkaa täyttyä. Jos sinulla on mahdollisuus koota aineistot erilliseen paikkaan (kovalevy, pilvipalvelu jne), nimeä tiedostot omalla nimelläsi ja päivämärällä.

5. Keräämme talteen aineistoa historiallisesta hetkestä yksilöiden kokemana. Aineisto tulla lahjoittamaan Heinolan museolle, joten sitä tulevat katsomaan myös tulevat jälkipolvet. Selvitämme juuri eri vaihtoehtoja aineiston keräämiseksi talteen. Kanavista tiedotamme myöhemmin. Autamme tarvittaessa teknisesti, mutta jos saat apuja omista verkostoista, niin ystävällisesti hyödynnä sitä.

6. Kaikki mitä videolla näkyy pitää olla luvallista. Videokuvassa näkyviltä ihmisiltä pitää olla lupa.

7. Kuvaa sellaista, mitä myös sinun mummosi voisi katsoa.

8. Kiitos.

Video voi olla mielenkiintoinen myös itsellesi myöhemmin katsottuna, joten jätä video myös itsellesi talteen.

Lisätietoja: Mikko Kallio, Jyränkölän mediapaja p. 044 7972403, mikko.kallio (a) jyrankola.fi

MIELI: Kuinka huolehtia mielenterveydestä koronakriisin aikana

Mitä voin tehdä, kun koronaepidemia huolestuttaa tai ahdistaa? Myös keskellä kriisiä mielenterveyttä voi ylläpitää ja vahvistaa. Jos kriisitilanteessa pitää mahdollisuuksien mukaan huolta omasta ja läheisten mielenterveydestä, mielenterveystaidoista tulee voimavara.

MIELI ry on koonnut nettisivulleen 16 vinkkiä arkeen.

Sivustolta löytyy myös linkkejä konkreettisiin harjoituksiin.

Ulkoilutehtävä Stravaa tai Zoomia hyödyntäen

Tässä yksi työpajojen soveltama ulkoilutehtävä:

Tänään lähdetään ulkoilemaan niin että ollaan klo 14.00 ulkona. Voit pyöräillä, kävellä.... liikkua valitsemallasi tavalla, et kuitenkaan moottoriavusteisesti. Tarkoituksena on saada vähän raitista ilmaa ja päästä liikkumaan kodin ulkopuolelle hetkeksi.

1. Valitse a, b tai c.

Plan A) Laita Stravasta nauhoitus päälle, se tallentaa reittisi.

Plan B) Jos et saa Stravaa toimimaan, tai et muusta syystä halua sitä ladata, voit ottaa reitiltäsi viisi kuvaa. Kuvissa tulee olla jotakin sun mielestä mielenkiintoista ja jossain määrin tunnistettavaa.

Plan C) Osallistu zoomin kautta yhteiskävelylle (zoom-osoite perään)

2. Jaa kotiin tultuasi Stravan tallentama reitti sovelluksesta suoraan OMAN ryhmän Whatsappiin. Jos et käyttänyt Stravaa, jaa kuvat ja niiden yhteydessä kuvanottopaikat kolmen maissa oman ryhmän whatsappiin.

3. Kysymyksiä? Kysy :)

Arvoitus aamun herättäjänä

Vinkki työpajakentältä:

Laitamme jokaisena aamuna klo 10.00 (jolloin työpajatoiminta alkaisi tavallisestikin) pienen kuva-, ääni- tai sanallisen arvoituksen yhteiseen WhatsApp-ryhmään asioista, jotka löytyvät omasta työpajasta. Siitä se päivä alkaa vilkkailla arvailuilla, nuoret ovat lähteneet superhyvin mukaan tähän leikkimieliseen aamuskabaan. Tällä keinolla saamme ainakin osan nuorista heräämään kohtuulliseen aikaan.

Verkkotyöpajan aikataulutusta

Päiväjärjestys / lukujärjestys -ideoita: kooste tehty 6.4.2020 työpajoille lähetetystä kyselyn vastauksista
”Jatkuvuus luo turvallisuudentunnetta.” Tämä on otettu hyvin huomioon monella työpajalla, joissa on pikavauhtia suunniteltu etävalmennukseen viikko-ohjelmia, päiviin aikatauluja ja osallistujien väliseen kommunikointiin useita verkkopohjaisia kanavia. Aktiivisuudesta päätellen etätoiminta on valmentautujille tärkeää tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Se auttaa päivärytmin ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoon niin, että kukaan ei jää yksin ja mahdollisimman monella on mahdollisuus olla osallinen työpajan toiminnassa.

Tiedosto:

Tehtävävinkkejä työpajan arkeen

Tehtävävinkkejä työpajan etävalmennukseen - kooste tehty 7.4.2020 työpajoille lähetetystä kyselyn vastauksista
Mikä auttaa jokaista valmentautujaa? Arjen sujuminen, päivärytmin ylläpito ja mielekäs tekeminen ovat avainasemassa, kun jokainen valmentautuja on valmennuksessa kotoa käsin. Työpajat ovat kehittäneet nopeasti omalle työpajalleen ja kohderyhmälleen sopivia tehtäviä. Tehtäviä kehitellään myös yhdessä valmentautujien kanssa eli etävalmennuksessa kaikki ovat osallisena hyvän valmennuksen varmistamisessa. Ulkoiluun ja liikuntaan kiinnitetään myös erityistä huomiota, jotta jokainen löytäisi itselleen sopivan tavan liikkua omassa lähiympäristössään. Tapaaminen ulkoilun merkeissä kahden kesken onnistuu tarvittaessa ja silloin voidaan käydä henkilökohtaisista asioista keskustelua ja vahvistaa uskoa asioiden järjestymiseen. ” Valmentajat kyllä tietävät kenelle kohtaamisella on iso merkitys:”

Tiedostot:

Hyvä Päivä -ryhmän vetäminen etänä

Hyvä Päivä toiminnassa kannustetaan nuoria, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa, pohdiskelemaan omia elintapojaan. Hyvä Päivä -ryhmiä on toteutettu nuorisotyöntekijöiden ohjaamina useilla paikkakunnilla ja palaute nuorilta on ollut erinomaista. Toimintamalli on kehitetty Syöpäjärjestöjen ja Kajaanin kaupungin nuorisopalveluiden yhteistyönä. Lue lisätietoja toimintamallista ja vinkkejä etätoiminnan vetämiseen Hyvä Päivä toiminnan omilta nettisivuilta!

Linkki Hyvä Päivä -sivuston ohjeisiin

Nuoret poikkeustilassa Varkaudessa -lehti

Varkauden nuortenpajalla dokumentoidaan poikkeustilaa ja kootaan saapuneet materiaalit sanomalehdeksi.

Haaste varkautelaisille nuorille! Nyt teillä on mahdollisuus kertoa tästä historiallisesta ajasta ja toimia sanomalehden toimittajina!

Varkauden nuortenpaja ja Varkauden kaupungin nuorisopalvelut innostavat nuoria tässä historiallisessa poikkeustilassa tuottamaan ajatuksia, runoja, fiiliksiä, tuntemuksia valokuvin, piirustuksin, maalauksin ja tekstein mitä voidaan julkaista sanomalehden muodossa.

Kun poikkeustila on ohi, me työntekijät kokoamme viestit yhteen ja työstämme niistä "Nuoret poikkeustilassa Varkaudessa" sanomalehden. Lähetä meille materiaalia, joka kuvaa tätä historiallista aikaa, jossa elämme. Materiaaleja voi toimittaa niin kauan, kun tämä poikkeustila kestää.

Katso Varkauden nuorille suunnattu video

Marttojen aineistoja - Aikaa oppia

Martat ovat koonneet runsaasti erilaista etävalmennukseen soveltuvaa materiaalia omille nettisivuilleen. Materiaalit on koottu erityisesti opettajia ja opiskelijoita ajatellen, mutta toimivat mainiosti myös työpajoilla. Tutustu materiaaleihin ja hyödynnä omassa työssäsi!

"Sekä kotitalousopetuksen että kotitalousneuvonnan tavoitteena on tukea arjen hallintaa, vahvistaa perustaitoja ja antaa eväitä ympäristön kannalta kestävään elämään. Arjen hallinta on erityisen tärkeää nyt, kun elämme poikkeustilanteessa. Marttojen kotitalousneuvonta ja siihen liittyvät aineistot palvelevat oppilaitoksia, joilla on suuri tarve etäopetukseen soveltuvalle materiaalille. Marttojen tuottamat aineistot on nyt koottu opettajien ja opiskelijoiden käyttöön uusille Aikaa oppia -verkkosivuille".

Linkki Marttojen Aikaa oppia -sivustolle

Tampereen työvalmennussäätiö Sykkeessä aloitettiin kuntouttava työtoiminta etävalmennuksena

Tampereen työvalmennussäätiö Sykkeessä luotiin runsaassa viikossa etäkuntouttavan työtoiminnan malli pitkäaikaistyöttömien palveluissa. Perinteisen pajoilla tapahtuvan toiminnan sijaan palvelut viedään asiakkaiden kotiin. Taustalla oli Valtioneuvoston linjaus 16.3.2020, joka sulki kuntouttavan työtoiminnan Suomessa. Etäkuntoutuksen toteutus käynnistyi Sykkeessä 31.3.2020 Tampereen kaupungin työllisyyspalvelujen päätöksellä. Lue lisää Sykkeen tiedotteesta.

Tiedosto

Tue, ilahduta, auta

Tue, ilahduta, auta -vinkkejä työpajan etävalmennukseen, kooste tehty 7.4.2020 työpajoille lähetetystä kyselyn vastauksista

”Ykkösellä sisään -videot” idea tuntuu juuri sopivan etävalmennukseen, koska jokaista valmentautujaa tulee rohkaista olemaan mukana juuri omana itsenään. Tällainen suoraan asiaan video voi tuntua toisille isolta haasteelta, mutta se auttaa suhtautumaan yhteydenpitoon ja verkossa oman kuvan katsomiseen lempeämmin ja keveämmin. Nyt jokainen työpajalla ollut valmentautuja tarvitsee yhteenkuulumisen tunnetta ja osallisuutta verkossa kokoontuvaan ryhmään. Yhdessä kehitetyt valmentajien ja valmentautujien luovat ideat siitä, miten meidän työpajamme väki kokoontuu ruudun äärelle ovat nyt kultaakin kalliimpia. Me tarvitsemme sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutusta voidaksemme hyvin. Keksikää, ideoikaa ja laittakaa viestiä työpajalta toiselle. Näin tuemme, ilahdutamme ja autamme toinen toisiamme.

Tiedosto:

Karanteenitaidetta Rannikkopajoilla

"Nimeni on Sari ja olen Taidepajalla oppisopimusopiskelijana. Opiskelen taideteollisuuden perustutkintoa ja minusta tulee ohjausalan artesaani. Olen Rannikkopajoilla yksi some-vastaavista. Päivitän instagramia aktiivisesti, saaden meidän toimintaamme mahdollisimman paljon näkyväksi. Valmentautujia osallistetaan etävalmennuksessa etätehtävien muodossa, samalla saamme materiaalia someen. Päivittelen myös Rannikkopajan facebookkia.

Karanteenitaide-projekti syntyi työvalmentajamme Mariikan ideasta, joka oli löytänyt instagramista tilin, jonne monet ihmiset ovat luoneet oman versionsa kuuluisista taideteoksista. Ajattelimme, että tämä olisi hauska toteuttaa projektina myös Taidepajan valmentautujien kesken. Kaikki innostuivat haasteesta kovin. Lisäsimme kaikkien tekemät omat versiot Rannikkopajan instaan ja laitoimme häshtägit ja merkkasimme kyseisen tilin, jotta näkee, että olemme mukana haasteessa. Haaste oli hauska tehdä ja tässä poikkeustilanteessa huumoria pitää olla. Tehtävän innostamana loimme uuden tehtävän, karanteenitaidetta Tässäpä haasteita."

Tiedostot:

Verkostoyhteistyö

Verkostoyhteistyön toimintamalli Varkaudessa

Yksilövalmentajan ensihaastattelun pohjalta selviää yleensä aina jo tarve, ketä työntekijää nuoren on tavattava, mahdollisemman nopeasti ja ensimmäisenä, huomenna. Nuori ei jaksa odottaa eikä hänen tarvitsekaan kuin muistaa vain ne päivät, jotka sopimuksessa merkitty työpäiviksi. Asiat hoituvat ja nuoren olo kohentuu jo pelkällä avulla esim esim. kelan tai te-toimiston lomakkeiden täyttämisessä.

Varkauden Nuortenpajalla on kerrallaan 35 17−28 vuotiasta nuorta Startissa ja kuntouttavassa työtoiminnassa. Viikoittain nuoria otetaan vastaan ja saatellaan eteenpäin. Verkostotyö on ensiarvoisen tärkeää heti ekasta viikosta lähtien. Vaikka emme ole kaupungin yksikkö, jalkautuu meille säännöllisesti kaupungin työntekijät mm. sosiaaliohjaaja, päihdeklinikka, terveydenhoitaja, psykiatrian akuuttiryhmä, etsivät, tarvittaessa rise, diakonit, te-palveluohjaaja ja uutena tulokkaana upea OHO! – hanke (Nuorten osallisuuden, hyvinvoinnin ja oikea-aikaisen psykososiaalisen tuen hanke).

Tämä tapa toimii Varkaudessa ja verkosto on jo vuosia ollut hyvillään tästä tavasta työskennellä. Verkoston väelle on varattu omat huoneet tapaamisille, joihin yksilövalmentaja saattelee nuoren ja siirtää työntekijälle tiedon. Nuoret ovat helpottuneita. Riittää, kun yhdesti on kertonut. Ei tarvi aivan kaikkea toiselle, kolmannelle ja kuudennelle kertoa. Eikä tarvitse miettiä, tuleekohan se asiakas nyt ajalle. Verkoston väki tapaa säännöllisesti nuoria täällä, ollaan saman katon alla. Kun nuori lopettaa pajajakson, Nuortenpaja on ainoa palanen, joka hänen verkostostaan poistuu, mutta muut jatkavat tarpeen mukaan.

Joka keskiviikko toinen osa verkostoa saa huokaista, kun toinen verkostorinki on ”hengailupäivissämme” mukana: seurakunta, etsivä työ, Sydännaiset, Varkauden teatteri, Soisalo-opisto, yritykset, järjestöt yms. Nuoret juovat aamukahvit Nuortenpajalla ja on nuorten aika jalkautua. Hyvin usein näissä päivissä on järjestäjänä joku tästä verkostosta. Tutustumme omaan kaupunkiin erilaisten harrastusmahdollisuuksien kautta: kulttuurielämykset ja kokemukset, liikunta ja terveys. Järjestöt järjestävät mielellään nuorille näitä päiviä. He saavat tarvitsemansa asiakasryhmän ja meidän nuoret upean päivän. Lähes jokaisen järjestön toimintasuunnitelmassa lukee: Nuoret! Mutta nuoret eivät itse löydä Marttoja, Sydännaisia, seurakuntaa, Kansalaisopistoa. Mielelläni ”tarjoan” heille nuoret ja nuorille hienon päivän. Tässä systeemissä on vain voittajia, ja päähenkilönä Nuori!

Kaisan vinkki verkostotyöhön: "Yhteistyössä on tavallaan kyse myymisestä. Kuulen usein, että ei ne tänne halua jalkautua. Ei tietenkään, jos verkosto kokee, ettei se auta heitä omassa työssään. Mitä minä voin tarjota, että verkosto haluaa tulla paikalle?"

Lisätietoja: yksilövalmentaja Kaisa Mäntymaa, Varkauden seudun työpajayhdistys ry, Nuortenpaja kaisa.mantymaa(a)vstry.fi

 

Valmennusmenetelmiä

Perehdyttämiskassi Lahden nuorisopalveluissa

Lahden nuorten työllisyyspalveluiden nuorista koostuva pajaneuvosto on ideoinut perehdyttämiskassin työpajoille tuleville uusille valmentautujille. Kassi pitää sisällään kuvausluvan, muistitikun, ruokalipukkeen sekä ohjeistuksen siihen, miten omaa työtä kannattaa dokumentoida työpajalla.

Lisätietoja:Työvalmentaja Saija Tynkkynen (saija.tynkkynen(a)lahti.fi, p. 050 383 6469)

Kuinka tehdä video cv?

NTP tuotanto (Porin ja Rauman nuorten työpaja) on jälleen tehnyt yhteistyötä. Pienimuotoinen videoprojekti poiki opetusvideon siitä, kuinka voit tehdä video CVn. Video tehtiin karkeaksi, jotta se on nuorten näköinen ja oloinen. Pääset katsomaan opetusvideon tästä linkistä.

Lisätietoja: Porin nuorten työpajan työvalmentaja Piia Vallenius piia.vallenius(a)pori.fi / p. 044 701 7647

Perehdytyksen tukilista

Porvoon nuorten työpajoilla käytetään perehdytyksen runkona tukilistaa, josta näkyy mitä teemoja kunkin valmentautujan kanssa tulee käydä läpi valmennusjakson alussa.

Lisätietoja Porvoon kaupungin nuorten työpajat vs.työpajakoordinaattori Katja Voutilainen katja.voutilainen(a)porvoo.fi, p. 040 5441410

Tiedosto:

Arviointi, seuranta ja vaikuttavuus valmennussuunnitelmassa Kyrönmaan Työpaja Arpeetilla

Kyrönmaan Työpaja Arpeetin valmennustoiminnan sisältöä kehitetään ja arvioidaan koko ajan. Toiminnan vaikuttavuutta seurataan. Arpeeti pyritään saamaan paikaksi, johon tullaan mielellään, jossa viihdytään ja josta on kaikille jonkinlaista hyötyä. Lähettävien tahojen tavoitteet ja päämäärät ovat pajajakson sisällön lähtökohtana nuoren omia tavoitteita ja toiveita unohtamatta. Arviointi, seurana ja vaikuttavuuden mittaaminen on määritelty osana valmennussuunnitelmaa.

Lisätietoja: Työpajasuunnittelija Miika Koivisto miika.koivisto(a)vaasa.fi, p. 040 1933110
 

Tiedosto:

Harjoiteopas hyvinvoinnin lisäämiseen

Kaisa Lahtinen teki vuonna 2017 sosionomi (AMK) opinnoissaan opinnäytetyönä oppaan "Tunnista voimavarasi -paranna elämänlaatuasi. Opas hyvinvoinnin lisäämiseen". Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda harjoiteopas kroonista kipua potevien elämänlaadun parantamiseksi ja voimavarojen löytämiseksi. Yhteistyökumppanina oli Suomen Kipu ry ja testiryhmänä Suomen Kipu ry:n vertaistukiryhmä. Opas suunniteltiin hyvinvoinnista kiinnostuneiden käyttöön. Opas sisältää helppoja, monipuolisia harjoituksia, jotka on jaettu neljään eri osioon: elämänhallinta, voimavarat, rentoutus ja luovuus. Harjoituksia voi soveltaa sekä yksilö- että ryhmäkäyttöön. Oppaan tavoitteena oli harjoitusten avulla parantaa ihmisen elämänhallintaa, kehittää valintamahdollisuuksia ja muuttaa toimintatapoja sekä ajattelumalleja.

Lisätietoja: Valkeakosken kaupungin starttipajan tiiminvetäjä Kaisa Lahtinen kaisa.lahtinen(a)valkeakoski.fi, p. 040 335 7219

Tiedostot

Elämänpuu ja elämänköynös yksilövalmennuksessa Alajärvellä

Yksilövalmennuksen apuvälineenä käytetään Työpaja Kipinässä Alajärvellä seinämaalauksia. Niina Filanderin maalaamiin Elämänpuuhun ja Elämänköynökseen voidaan koota eri teemojen ympärille merkityksellisiä vaiheita esimerkiksi post it -lappujen avulla.

Lisätietoja: yksilö- ja työvalmentaja Mikko Peräaho, Työpaja Kipinä mikko.peraaho@alajarvi.fi

 

Kuvat:

Oman osaamisen visualisointi

Anna Holopaisen kokoamassa materiaalipaketissa on tehtäviä, joiden tavoitteena on auttaa tekemään omaa osaamista näkyväksi. Osaamisen visualisoinnista voi olla hyötyä esimerkiksi työnhakuun liittyvien asiakirjojen laatimisessa.

Tehtävät on jaoteltu kolmeen eri kategoriaan ja jokaisesta kategoriasta on tarkoitus valita yksi tehtävä. Nämä eri osat muodostavat kokonaisuuden, jossa jokaisella tehtävällä on hieman erilainen rooli ja tarkoitus. Osia tehtävistä voi hyödyntää esimerkiksi visuaalisen CV:n tekemisessä. Tehtäväpakettia kokeilleet henkilöt ovat kuvailleet tehtävien helpottavan työhaastattelutilanteeseen valmistautumista - mielessä olevan kuvan avulla voi muistaa kertoa omista vahvuuksista ja osaamisestaan helpommin.

Lisätietoja: Anna Holopainen anna.holopainen(a)vantaa.fi

 

Tiedosto:

Työhaastattelusimulaattori

Työhaastattelusimulaattori on osa ryhmävalmennusta, jossa käydään läpi CV:n ja työhakemuksen tekemistä. Ryhmävalmennuksen lopuksi teemme työhaastattelusimulaattorin, jossa ryhmä pääsee pareittain tekemään toiminnallista harjoitusta. Harjoituksessa toinen toimii ensin haastattelijana ja toinen haastateltavana, jonka jälkeen vaihdetaan rooleja. Haastattelujen kesto on noin 5 minuuttia, jonka jälkeen tulee antaa palautetta parille haastattelusta. Osalla aikaraamit helposti venyvät ja mielenkiintoiset keskustelut vievät mennessään.

Molempiin rooleihin on ohjeet, joissa haastattelijalle on haastatteluun sopivia aihealueita, muttei valmiita kysymyksiä. Haastateltavalle on omat ohjeet, joissa esimerkiksi kerrotaan miten haastattelussa olisi hyvä käyttäytyä ja että kaikkia jännittää. Työtehtävä, jonka haastattelussa ollaan, saa olla mielikuvituksellinen tai vaikka "unelmien työ".

Lopuksi puretaan harjoitus ja keskustellaan siitä, kuinka haastava oli lähteä haastatteluun ns. kylmiltään ja kuinka tärkeää haastatteluun valmistautuminen on. Harjoituksen perusteella voidaan pohtia ryhmässä myös sitä, kuinka vaikea rooli haastattelijalla voi olla ja että hänkin voi jännittää.

Harjoituksen voi toteuttaa myös niin, että ohjaajat toimivat haastattelijoina. Tärkeintä on kuitenkin palaute ja keskustelut, joita syntyy harjoituksen myötä.

Lisätietoja: yksilö- ja ryhmävalmentaja Emilia Simola, Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry, emilia (a) pirkanmaankierratys.fi

Tiedosto:

Korttityöskentely

Työpajatoiminnassa korttityöskentelyä käytetään yleisesti yhtenä menetelmänä. Kortit toimivat työkaluna omien tunteiden ja mielialojen tunnistamisessa sekä sanoittamisessa tai vaikka keskustelun avaajana. Korttityöskentelyssä jokainen valitsee itselle sopivimman kortin ja pystyy ns. kortin kautta puhumaan avoimemmin itselle ehkä vaikeastakin asiasta. Kortteja löytyy valmiina esimerkiksi MIELI ry:n Mielenterveys voimaksi -kuvakortit tai Maaretta Tukiaisen Hyvän mielen kortit. Moni työpaja on tehnyt myös omia kortteja yhdessä nuorten kanssa, kuten Taitotuvan Herkiltä herkille -kortit. Tutustu myös Positiven kortteihin, joista löytyvät vahvuuskortit, tunnekortit, arviointikortit sekä työskentelykortteja, joiden avulla voi pohtia, mitä vahvuuksia ja tunteita voi tapahtua eri tilanteissa.

Visuaalinen valmennussuunnitelma

Joensuun Nuorisoverstaalla on kehitetty visuaalinen valmennussuunnitelma, joka käy monenlaisten tavoitteiden asetteluun työpaja-arjessa.

Goaling-menetelmään pohjautuvan valmennussuunnitelman tavoitteena on tehdä nuorelle näkyväksi, että toiveita ja haaveita on mahdollista saavuttaa - askel kerrallaan. Oheisessa esimerkissä nuoren tavoitteena on työpaikan saaminen. Tavoite voisi myös olla vaikka sosiaalisissa tilanteissa rohkaistuminen. Tällöin tavoitteet kirjataan askelittain esim. saapuminen työpajalle aamuisin (jos vaikea lähteä kotoa), samassa tilassa toisten kanssa työskentely, aamupalaveri-tilaan tuleminen, yhdessä ruokailu jne.

Visualisointi kannattaa. Tätä mallia voi kokeilla silloin, kun tuntuu, että nuorelle on epäselvää, mihin työpajajaksolla pyritään, ja nuori ei oikein sisäistä kirjoitettua suunnitelmaa. Monet nuoret ja työpajatoiminnan valmentautujat hahmottavat piirrosta/kaaviota helpommin. Näin tavoitesuunnitelma mielletään paremmin.

Lisätietoja: Joensuun Nuorisoverstas, Ulla Mänttäri-Tikka ulla.manttari-tikka (a) nuorisoverstas.fi

Tiedosto

Draamatyökalu itsetutkimustyöskentelyn tueksi

Reija Portti teki v. 2019 draamatyökalun nuorten itsetuntemustyöskentelyn tueksi. Kokonaisuus toteutettiin soveltavan taiteen YAMK-opintojen kehittämishankkeena. Yhteistyökumppaneina oli työpajaohjaajia sekä Voimavarat valmennuksessa -koulutuksen osallistujia.

Draamatyökalun tarkoitus on toimia ryhmä- ja yksilövalmennuksen välineenä työpajoilla, ja se pohjautuu ns. myönteisen tunnistamisen toimintatapaan. Työkalu on suunniteltu ohjaajille, joita kiinnostavat draaman mahdollisuudet pajavalmennuksessa. Sen käyttö ei vaadi aikaisempaa kokemusta draaman ohjaamisesta.

Työkalu tarjoaa ohjaajille ja valmentautujille mahdollisuuden hyödyntää draamaa yhtenä voimavaratyöskentelyn muotona. Materiaali sisältää osiot Tutustutaan draamatyöskentelyyn sekä Fiktiossa, joka koostuu johdannosta ja jaksoista I - V. Lisäksi on mukana osio Taustaa ja kokonaisuuden rakenne.

Video draaman käytöstä työpajojen valmennuksessa löytyy täältä.

Lisätietoja: yhteyshenkilö TPY:ssä on kouluttaja Susanna Palo susanna.palo (a) tpy.fi, puh. 010 279 2728.

Tiedostot:

Poikkeustilanteessa maskipaja Lohjalla

Korona-pandemian aikana Lohjalla aikuisten Mahispajassa aloitettiin kangasmaskien tuotanto. Maskipajassa ommellaan suusuojaimia lakanakankaasta (pesu 60-100 astetta). Kolme kuntouttavan työtoiminnan asiakasta ompelee suusuojaimia ma-ke ja kaksi asiakasta to-pe klo 8.00 - 12.00.

Maskipajalla tehdään suusuojaimia Lohjan kaupungin omaan käyttöön. Terveydenhuollosta on saatu ohjeistuksia suusuojaimen malliin ja materiaalin valintaan sekä suusuojaimien pakkaamiseen. Toukokuun alkuun mennessä on luovutettu 150 suusuojainta vammaispalvelun käyttöön. Suusuojaimia ommellaan koko ajan lisää ja seuraavat suusuojaimet lahjoitetaan aikuissosiaalityöhön.

Lisätietoja: Lohjan kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Teija Ristaniemi teija.ristaniemi (at) lohja.fi

Vaikuttaminen

Pielaveden Monitaitoset ry - Työpajatoiminnalla ja kunnan aktiivisella työvoimapolitiikalla säästöjä

Pielavedellä Pohjois-Savossa tehdään saumatonta yhteistyötä kunnan ja Pielaveden Monitaitoset ry:n työpajan kanssa. Työpaja on pystynyt osoittamaan toiminnan taloudelliset ja inhimilliset säästöt kunnalle. Työpajatoimintaan ja työllistämiseen panostamalla kunta on säästänyt työmarkkinatukimenoissa 80 000 euroa. Kunnanjohtaja Vilma Krögerin mukaan kunnassa on tehty kustannusten kuriin saamiseksi topakka linjaus, että asialle tehdään jotain. Tiiviin kunta - työpaja-yhteistyön lisäksi kunta järjestää itse kuntouttavaa työtoimintaa ja aikuissosiaalityöhön on luotu parityöskentelymalli. Pielaveden Monitaitoset ry:ssä on laskettu, että esimerkiksi pelkästään yhden henkilön runsas päihteidenkäyttö voi aiheuttaa yhdeksän kuukauden ajanjaksolla terveydenhuollon kustannuksia 45 000 euron edestä. Työpajan toiminnanjohtaja Titta Raitanen painottaa, että työpajalla nämä ja muut arjen hallinnan asiat saadaan kuntoon ja säästöjä syntyy.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Titta Raitanen p. 044 297 3619, titta.raitanen(a)monitaitoset.fi

Tiedostot

Satakunnan työpajojen yhteinen nettisivu

Satakunnan työpajojen yhteisten nettisivujen tavoitteena on nostaa esille alueen työpajojen monipuolista toimintaa ja vaikuttavuutta sekä tavoitettavuutta yhteisenä rintamana viranomaistahoille ja nuorille. Tarve syntyi siitä, että eri työpajojen nettisivut ja sitä kautta yhteystiedot olivat hankalasti löydettävissä ja tiedon puutteesta millaisia mahdollisuuksia työpajat tarjoavat. ALU-verkosto halusi yhtenäistää työpajatoiminnan profiilia ja nostaa esille kokemuksellisuutta.

SataPolku-hanke (ESR) hankki Satakunnan työpajoja varten palvelumuotoilukokonaisuuden, joka sisälsi nuorten tarinoiden esiin nostamisen ja yhteisen ilmeen sekä nettisivuston luomisen.  Palvelumuotoilua kehitettiin yhteistyössä työpajojen ALU-verkoston, Satapolun ja viestintäalan palvelutuottajan kanssa.

Käy katsomassa nettisivut täällä!

Lisätietoja: ALU-koordinaattori Niina Veko, niina.veko(a)valtti.fi, p. 044 577 2119

Sosiaalinen vahvistuminen

Rauman, Porin ja Euran työpajojen nuorten yhteiset musiikkivideot

Porin ja Rauman Nuorten työpajat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä useamman vuoden aikana. Yhteistyö työpajojen välillä sai alkunsa Rauman nuorten työpajan avoimien ovien tapahtumassa, jossa Porin PRESSpajan ja Rauman Mediatyöosaston työvalmentajat keskustelivat omista osastoistaan. "Syntyi ajatus kuntien välisestä yhteistyöstä musiikkivideon muodossa. Suomen juhlavuoden kunniaksi Porin bändipajalla tehty kappale oli oiva videon tekoon tarvittava työkalu, jonka avulla nuoret lähtivät toteuttamaan yhteistä projektia", kertoo työvalmentaja Kai Salonen. Yhteistyön tuloksena syntyi satavuotiaan Suomen historiaa kunnioittava musiikkivideo Mika Niemisen eli Kaiffarin sekä Porin työpajan bändin rap-kappaleeseen 100 Vuotta. Musiikkivideossa kuvataan parikymppisen nuoren elämää Suomessa talvisodan aikana sekä nykyaikana. Muun muassa kuvaus, näytteleminen, leikkaus, musiikki sekä puvustus olivat kokonaan nuorten käsialaa.

Nuorille yksi tärkeimmistä asioista olivat kuvausten aikana syntyneet kaveruussuhteet sekä yhdessä tekemisen meininki. Nuoret jakoivat tietotaitoaan ja antoivat toisilleen tärkeää vertaistukea. Porin ja Rauman nuorten työpajojen ohjaajat kiteyttävät musiikkivideoprojektissa koetun yhteistyön tärkeäksi tavaksi tehdä työtä nuorten kanssa. "Ohjaajat kokivat myös olleensa etuoikeutetussa asemassa, sillä he jakoivat nuorten kanssa onnistumisen tunteen. Yhteistyön toivotaan jatkuvan tulevaisuudessakin erilaisten projektien kautta ja haaveena on saada muitakin Satakunnan työpajoja innostumaan mahdollisista yhteisistä projekteista", toteaa Salonen. 100 Vuotta -musiikkivideo on katsottavissa täällä.

Vuonna 2018 jouluteemaisen musiikkivideon niin sanottuun NTP-tuotantoryhmään osallistui myös Euran nuorten työpaja. Talven Valo -musiikkivideon lämminhenkinen tarina johdattaa katsojansa vähäosaisen pojan jouluaaton tapahtumiin. Sekä video että musiikki ovat työpajojen omaa tuotantoa. Kuvauksiin osallistui kaikkiaan 46 henkilöä, joista Porin, Rauman tai Euran nuorten työpajalaisia oli yhteensä 40. "Kuntarajojen ylittäminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen jännitti nuoria, mutta kuvausten edetessä nuoret loivat toisiinsa ystävyyssuhteita. Nuoret kokivat projektin opettavaisena, sillä monelle tuli yllätyksenä, ettei musiikkivideo syntynyt yhdessä yössä ja kuinka paljon panostusta kaikilta vaadittiin", kertoo työvalmentaja Piia Vallenius. Työmäärän suuruus oli edelliseen vuoteen verrattuna huomattavasti suurempi ja aikataulu oli tiiviimpi, mutta hyvällä yhteistyöllä ja töiden jakamisella asiat saatiin pysymään aikataulussa. Projektissa mukana olleet henkilöt toivovat ihmisiltä kykyä nähdä kokonaisuus, eikä pelkästään lopputulosta. "Musiikkivideo on kuitenkin vain tuotos valitulle valmennusmenetelmälle, jonka olemme todenneet toimivaksi. Koko projekti kokonaisuudessaan on kaikille uusien asioiden oppimista", Vallenius toteaa. Talven valo -musiikkivideo on katsottavissa täällä ja Making of -video täällä.

Lisätietoja: Työvalmentajat Piia Vallenius, Porin Nuorten työpaja, p. 044 701 7647 ja Kai Salonen, Rauman Nuorten työpaja, p. 044 403 6126

Tiedostoja:

Fendarin viestintäpajan Heitteillä -dokumenttivideo

Turun kaupungin nuorten työpajan Fendarin viestintäpajan dokumenttivideo Heitteillä on nuorten käsialaa alusta loppuun ja kertoo kolmen nuoren ”raadollisista” kokemuksista työelämässä. Dokumentin pääset katsomaan YouTubessa täällä.

Lisätietoja: Turun kaupungin nuorisopalvelupäällikkö Taina Laaksonen (taina.laaksonen(a)turku.fi, p.050 554 6141)

Taidepolku Työpaja Telakalla

Taidepolku on Työpaja Telakan valmentajien ja asiakkaiden yhteistyössä tekemä polku, jonka varrella on taidetta. Taidepolulla on pyritty järjestämään ja luomaan yhteistä tekemistä, joka olisi vähän erilaista tavalliseen toimintaan verrattuna. Luonto osaa olla elementtinä hyvinkin voimaannuttava ja antaa mahdollisuudet monenlaiseen, tämä taidepolku on antanut syyn lähteä luonnon helmaan vaeltelemaan ja katselemaan mitä ihmeellistä polun varresta löytyykään.

Lisätietoja: työpajaohjaaja Leevi Laine, Savonlinnan kaupunki leevi.laine(a)savonlinna.fi

Tiedosto:

ESY - Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä

ESY – Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä -menetelmä on kehitetty strukturoimaan nuorten sosiaalisen kuntoutuksen asiakasprosessia. Esyn tavoitteena on toimia asiakaslähtöisenä selvittämisen, tavoitteenasettelun ja prosessin vaikuttavuuden arvioinnin strukturoituna työmenetelmänä. Esy-menetelmässä muutoksen seurannan tueksi on rakennettu kymmenestä elämän osa-alueesta koostuva ympyrä. Ympyrän osa-alueiden tehtävänä on sanoittaa työskentelyn kohteita ja auttaa nuorta ja hänen työntekijäänsä jäsentämään elämäntilannetta.

Menetelmä on ensisijaisesti kehitetty sosiaalityöntekijän työmenetelmäksi, mutta menetelmää on mahdollista käyttää muutkin sosiaalialan koulutuksen saaneet työntekijät. Menetelmä soveltuu sosiaalisen kuntoutuksen lisäksi erilaisiin ohjaussuhteen muodostaviin työtehtäviin, kuten jälkihuollosta vastaavan ohjaajan ja tukihenkilön työhön. Menetelmä soveltuu myös kuntouttavan työntoiminnan ohjaajan, koulujen kuraattoreiden työhön tai työ- ja starttipajojen yhteydessä tehtävään valmennustyöhön. Mentelmä vaatii pidempiaikaisen ohjauksellisen työskentelysuhteen.

Menetelmä on kehitetty Kaste-ohjelmaan kuuluneessa Virtaa vielä - Virta II -hankkeessa vuosien 2014 – 2016 välillä. Menetelmän kehittäminen nivoutui vuonna 2015 voimaan astuneen sosiaalihuoltolain käytännön toteutuksen tarpeisiin. Menetelmän pilotointien kokemuksista kiinnostuneet voivat lukea lisää Virtaa vielä – Virta II hankkeen loppuraportista. Hankkeen materiaalit löytyvät Innokylästä.

Tiedostot

Suklaalevyraati Nuorten taitopaja Taikulla

Limingan nuorten taitopaja Taikulla järjestetään aika ajoin levyraateja, joissa on aina jokin aihe. Aihe voi olla vaikka inhokkibiisi, tiettyyn vuodenaikaan liittyen esimerkiksi joulubiisit jne. Jokainen nuori kirjoittaa valitsemansa biisin esittäjän ja kappaleen paperinpalalle, joka annetaan musiikista vastaavalle henkilölle. Yksi nuorista valitaan laittamaan biisit kuulumaan satunnaisessa järjestyksessä ja merkitsemään pisteet ylös. Myös valmentajat osallistuvat. Biisit soitetaan satunnaisessa järjestyksessä, ja jokaisen kappaleen jälkeen annetaan äänet nelosesta kymppiin. Äänestyskortteina toimii Uno-pelin kortit. Numeroiden paljastamisen jälkeen jokainen kertoo vielä mielipiteensä kyseisestä kappaleesta. Lopuksi pisteet lasketaan ja paljastetaan mikä kappale oli kolmas, toinen ja lopuksi mikä voitti. Voittaja saa palkinnoksi suklaalevyn, siksi levyraateja kutsutaankin suklaalevyraadeiksi!

Lomakkeet

Työpaja Junkin lomakkeita ja käytäntöjä

Työpaja Junkissa on avattu työpajan prosessi sekä muokattu useita eri lomakkeita työnteon tueksi sekä valmentautujien tavoitteellisen toiminnan näkyväksi tekemiseksi.

Tutustu alla tarkemmin Junkin lomakkeisiin ja prosessiin, sekä työpajalla käytössä oleviin sääntöihin.

Tiedostot:

Suostumus tietojen tallentamiseen ja vaihtamiseen Porvoon nuorten työpajoilla

Porvoon kaupungin nuorten työpajoilla on käytössä lomake, jolla pyydetään valmentautujilta suostumus tietojen tallentamiseen ja vaihtamiseen Porvoon kaupungin Työllisyyspalveluissa. Lomake on kaksikielinen, joten sitä voi käyttää sekä suomen että ruotsin kielisten valmentautujien kanssa.

Lisätietoja Porvoon kaupungin nuorten työpajat vs.työpajakoordinaattori Katja Voutilainen katja.voutilainen(a)porvoo.fi, p. 040 5441410

Tiedosto:

Sopimus työpajajaksosta Porvoon nuorten työpajoilla

Porvoon nuorten työpajalla tehdään sopimus työpajajaksosta käyttäen työpajan omaa sopimuspohjaa.

Lisätietoja Porvoon kaupungin nuorten työpajat vs.työpajakoordinaattori Katja Voutilainen katja.voutilainen(a)porvoo.fi, p. 040 5441410

Tiedosto:

Alkukartoitus ja valmennussuunnitelma Porvoon nuorten työpajoilla

Porvoon nuorten työpajoilla kunkin valmennusjakson alussa kartoitetaan valmentautujan elämäntilanne sekä tehdään hänen tarpeisiinsa vastaava valmennussuunnitelma.

Lisätietoja Porvoon kaupungin nuorten työpajat vs.työpajakoordinaattori Katja Voutilainen katja.voutilainen(a)porvoo.fi, p. 040 5441410

Tiedostot:

Taikun lomakkeita: Itsearvointi, alkuhaastattelu ja valmennusssuunnitelma

Taiku nuorten taitopajoilla Limingassa on kehitetty omaan toimintaan sopivia lomakkeita. Taikun materiaaleista löytyy lomake valmentautujan itsearviointiin, alkuhaastatteluun ja valmennussuunnitelman tekemiseen.

Tiedostot

Jelppiverkon lomake: alkukartoitus, valmennussuunnitelma, sopimus yhteistyöstä ja suostumus tietojen tallentamiseen

Jelppiverkon koko toiminta-alueella (Ylivieska, Oulainen, Haapavesi, Sievi, Kalajoki, Merijärvi ja Alavieska) seinättömässä työpajassa on käytössä yhteinen lomake alkukartoitukselle, valmennussuunnitelmalle, sopimukselle yhteistyöstä ja suosutukselle tietojen tallentamiseen. Lomaketta voi käyttää myös alaikäisen kanssa toimittaessa. Lomake elää ja sitä muokataan tarpeen mukaan. Jotta lomake toimisi parhaiten, se täytetään ja käytetään sähköisenä. Allekirjoitusta varten täytetty lomakke tulostetaan, mutta tarvittaessa osissa. Usein käy niin, että alkukartoituslomake täytetään vasta seuraavilla tapaamisilla ja lomakkeen alkupään osia ensimäisillä tapaamiskerroilla.

Lisätietoja: Yksilövalmentaja Niko Toivola, Haapaveden kaupunki, niko.toivola (a) haapavesi.fi

Tiedosto:

Organisaation ja palvelujen kehittäminen

Pomppu - sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli

Palvelu olen minä! oli vuosina 2015-2017 toteutettu Vantaan nuorisopalveluiden ESR -hanke, jossa luotiin sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli ”Pomppu”. Palvelu olen minä! (Pomppu) on sosiaalista kuntoutusta 16–28-vuotiaille työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, joilla on ahdistusta, masennusta tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Pomppu-jaksolla nostetaan nuoren toimintakykyä – sisältö suunnitellaan nuoren kanssa ja nuori päättää omat tavoitteensa. Tavoitteita ohjaa Pomppaa eteenpäin! -työkalu. Hankkeessa tuotettu käsikirja avaa nuorisotyöllistä näkökulmaa tämän kohderyhmän parissa toimimiseen. Toimintamallin kuvauksen lisäksi siinä pureudutaan niin työntekijän rooliin kuin verkostoyhteistyön kehittämiseenkin. Eri tahot voivat työskennellä nuorten kanssa Palvelu olen minä! -otteella ja kokeilla Pomppu-mallia, jota voi soveltaa erilaisten ihmisten tarpeiden mukaan. Hankkeen blogista löytyy kaikki hankkeessa tuotettu materiaali sekä puheenvuoroja nuorten aikuisten palveluista.

Tiedostot

Tartu arkeen ryhmätoiminta Mikkelissä

Mikkelin kaupungin nuorten työpajojen ja Ohjaamo Olkkarin yhteistyössä käynnistettiin matalan kynnyksen valmennusryhmä Tatu. Tatu- tartu arkeen toiminta on perustettu tilanteessa, jossa nuorten työpajojen valmennuspaikat ovat käytössä ja paikkaa jonottaa nuoria, joiden tilanteeseen ja tuen tarpeeseen piti päästä tarttumaan nopeasti. Matalan kynnyksen starttivalmennukseen keskittyvä ryhmä tarjoaa vaihtoehdon niille nuorille, joiden elämäntilanteeseen muut palvelut eivät ole ajankohtaisia. Lisätietoja: Mikkelin kaupungin nuorten työpajat

Tiedostot

Pieksämäellä nuorten työpajatoiminta sekä muut nuorten palvelut lähellä nuoria yhdestä paikasta

Pieksämäellä on yhdistetty selkeäksi asiakaslähtöiseksi palveluprosessiksi nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö, ohjaamotoiminta, kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus. Malli on asiakaslähtöinen ja tarjoaa nuorelle palvelut nuoren oman kunnon mukaisesti. Toiminta on monialaista ja palvelee asiakkaita matalalla kynnyksellä. Lisätietoja: Pieksämäen nuorten työpaja

Tiedostot

Asiakasprosessi Partex-pajalla

Partex-paja on Imatralla toimivien IntoPajojen ja TyönVuoksen yhteinen poistotekstiilien vastaanottoon, käsittelyyn ja kierrätykseen keskittyvä työpaja. Partex-pajalla on kuvattu asiakasprosessi työvalmennuksen näkökulmasta. Prosessikuvauksessa on kuvattu yksinkertaistettu malli siitä, mitä asiakasprosessissa tapahtuu ennen työpajalle tuloa, työpajajakson alussa ja lopussa sekä työpajajakson jälkeen.

Lisätietoja työvalmentaja Tiina Kontunen tiina.kontunen(a)tyonvuoksi.fi

Tiedostot:

Kasvun maisema -hankkeen julkaisu - yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja kokonaisvaltaista kohtaamista

Yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja kokonaisvaltaista kohtaamista - tutustu Kasvun maisemaan! Kasvun maisema -hanke on tuottanut julkaisun, jossa nostetaan esille hankkeessa tehtyjä havaintoja niin nuorten käytännöllisestä kohtaamisesta ja hankkeessa kehitetyn valmennuksen toteutuksesta kuin nuorten hyvinvointiin liittyvistä rakenteellisista ja organisaatioiden toimintaan liittyvistä kysymyksistäkin.

Kasvun maisema -hanke on Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke, joka on toteutettu Jyväskylässä 1.5.2017 - 30.4.2020. Laajassa hankkeessa luodaan toimintamalleja nuoren yksilöllisen polun vahvistamiseen yhteistyössä eri hallinnonalojen, organisaatioiden, oppilaitosten, työelämän sekä kolmannen sektorin kanssa. Toiminnassa hyödynnetään Jyväskylän nuorisopalveluiden Nuorten taidetyöpajassa kehitettyä toiminnallista kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen perustuvaa pajamallia.

Hankejulkaisun ensimmäinen osa antaa lukijalle perustiedot hankkeesta. Toisessa osassa esittäytyvät Kasvun maisema -hankkeen perusopetuksen pajat, Ysiplus ja Toiminnallinen perusopetuksen paja – TOPO. Kolmannessa osassa saa vuoron toisen asteen Vivo-valmennus Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä Gradialla sekä hankkeen Työelämävalmennus. Tässä luvussa myös nuorisotutkija Tommi Hoikkala paneutuu hankkeen sosiologiaan ja erikoispsykologi Hanna Kortteinen tarkastelee oppimiseen vaikuttavien tekijöiden tunnistamisen merkitystä hyvinvoinnin, koulutukseen kiinnittymisen ja työllistymisen apuna. Neljännessä luvussa käsitellään kansanopiston erityispiirteitä oppilaitoksena sekä kerrotaan Arjen taitojen pajan ja tuetun asumisen toteutuksesta Jyväskylän kristillisellä opistolla. Viides eli viimeinen luku kokoaa ja nostaa esille Kasvun maisema -hankkeen keskeisiä havaintoja, hyviä käytäntöjä ja jatkokehittämiskohteita.

Lisätietoja: Hankkeen verkkosivulta tai hankepäällikkö Marja-Sisko Kataikko, marja-sisko.kataikko (a) jyvaskyla.fi

Tiedosto

Etävalmennuksen kehittäminen Jyränkölässä

Jyränkölän mediapajalla on tehty pikaista suunnitelmaa virtuaalisen valmennuksen toteuttamiseksi. He ovat luoneet etänä ja virtuaalisesti toimivan valmennuksen nuorille 17.3.2020 alkaen, joten mediapaja on valmennuksellisesti toiminnassa, vaikka eivät fyysisesti mediapajalla toisiaan kasvokkain kohtaakaan. Jokaiselle nuorelle on laadittu yksilöllinen suunnitelma, joka pohjautuu hänen sopimuksensa tavoitteisiin ja tarkistettu/tullaan tarkistamaan yhdessä viranomaisen, nuoren ja valmentajan kanssa yhteistyössä. Joten eri teknisiä mahdollisuuksia hyödyntäen nuoret saavat yksilö- ja ryhmävalmennuksen, mutta nyt poikkeustilanteessa virtuaalisesti ja ilman suoraa kasvokkaista kontaktia.

Lisätietoja: Mikko Kallio, Jyränkölän mediapaja p. 044 7972403, mikko.kallio (a) jyrankola.fi

Tiedosto:

Riskianalyysi ja tehostetut turvallisuusohjeet Orimattilan nuorten työpajalla

Orimattilan nuorten työpajoilla varauduttiin koronapandemian aiheuttamiin tilanteisiin tekemällä riskianalyysi työpajan toiminnasta ja valmentautujien mahdollisesti kohtaamista tilanteista. Tunnistettuihin riskitekijöihin on myös mietitty ratkaisuja sekä kuka asiassa toimii. Työpajalle on lisäksi tehty tehostetut turvallisuusohjeet lähityöskentelyyn työpajan ovien avautuessa kesäkuussa 2020.

Tutustu Orimattilan riskianalyysiin ja turvallisuusohjeisiin oheisissa liitteissä.

Tiedostot

Pajatarjotin Nuorten työpaja Masku-Mynämäki-Nousiainen

Nuorten työpaja Masku-Mynämäki-Nousiainen piti aiemmin yhden ryhmäpajapäivän jokaisessa kunnassa ja yksi pajapäivä oli itsenäisemmälle tekemiselle. Välillä järjestettiin erillistä työhakupajaa etsivän kanssa yhdessä. Haasteena oli nuorten erilaiset tarpeet ja tavoitteet. Kerralla nuoria saattoi olla yli kymmenen. Moni kävi vain kerran viikossa pajalla.

Nykyään nuorilla on valittavana 7 erilaista pajapäivää. Valmennuksessa hyödynnetään myös taiteen, liikunnan ja luonnon hyvinvointivaikutuksia. Uudessa pajatarjottimessa nuori on motivoitunut valitsemaansa teemaan. Hänellä on mm. luontotoimintaan varustus tai taideterapeuttisia menetelmiä voidaan hyödyntää oikeanlaisessa ”tunnelmassa”. Nuoret osallistuvat pajapäivien suunnitteluun.  Yksittäisessä pajapäivässä on noin 5–6 nuorta. Nuoret osallistuvat 2–3 pajapäivään viikossa. 

Osa pajapäivistä on limittäin. Esimerkiksi tiistaisin starttipajan porukka työskentelee 2 tuntia omien aiheidensa parinsa. Klo 11 saapuu työnhakupajan porukka. Pajat tekevät yhdessä lounasta, pelailevat yms. Klo 13 aamun porukka lähtee ja työnhakupajan toiminta alkaa.

Toimintaa ohjaa ja kehittää yksi vakituinen pajaohjaaja, joka tekee yksilö- ja ryhmävalmennusta sekä oman alansa työvalmennusta ja työhönvalmennusta. Koulutukseltaan hän on sosionomi ja kuvataideterapeutti. Lisäksi työpajalle on ostettu mm. työvalmennusta.

Tiedostot:

Osallisuus

Someneuvosto Lahden nuorisopalveluissa

Lahden nuorten työllisyyspalveluissa perustettiin vuonna 2015 someneuvosto, jolla haluttiin vastata tarpeeseen näkyä somekanavissa nuorten näköisellä sisällöllä. Someneuvostossa toimii aiheesta kiinnostuneita työpajojen nuoria valmentautujia, jotka kehittävät ja päivittävät työllisyyspalveluiden sosiaalisen median kanavia.

Lisätietoja: Työvalmentaja Saija Tynkkynen (saija.tynkkynen(at)lahti.fi, p. 050 383 6469)

Someneuvosto Lahti

Pajaneuvosto Lahden nuorisopalveluissa

Lahden nuorten työllisyyspalveluissa vuodesta 2009 toiminut nuorista valmentautujista koostuva pajaneuvosto kehittää työllisyyspalveluiden toimintaa nuorten näkökulmasta. Neuvosto on toteuttanut mm. työhyvinvointikyselyn valmentautujien keskuudessa ja laatinut perehdyttämiskassin uusille valmentautujille.

Lisätietoja: Työvalmentaja Saija Tynkkynen (saija.tynkkynen(at)lahti.fi, p. 050 383 6469)

CultureMovekortti Paimion ja Sauvon nuorille

CultureMovekortti on pamiolaisille ja sauvolaisille nuorille tarkoitettu ennataehkäisevä palvelu, jolla sosiaalista tukea tarvitsevat 18-29 vuotiaat nuoret saavat edullisemmin käyttöönsä liikunta- ja kulttuuripalveluja. Kortin saamisen edellytyksenä on kontakti joko etsivään nuorisotyöhön tai työpajatoimintaan. Kortti tavoitteina on aktivoida nuoria liikkumaan ja harrastamaan, kohentaa toiminnan kautta sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia, tarjota polku pysyviin elintapamuutoksiin sekä edistää ja kehittää sosiaalista vuorovaikutusta.

Lisätietoja: pajaohjaaja Jenni Leponiemi 050 348 1845 tai jenni.leponiemi(a)paimio.fi

Tiedostot

Valtti-työpajan oma lehti

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti, jossa kerrotaan pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä. Juttuja tehdään myös yhteistyökumppaneista ja ajankohtaisista asioista. Jutut ja haastattelut toteutetaan pajan asiakkaista koostuvan lehden toimituksen kautta. Valmentautujia pyritään rohkaisemaan kertomaan omia tarinoitaan ja näkemyksiään asioista juttujen muodossa. Lehden kautta saamme välitettyä tietoa yhteistyötahoillemme helpottamaan pajalle tulemisen markkinointia ja tietoisuutta työpajan maailmasta ja monipuolisuudesta. Lue VT-Sanomia täällä.

Lisätietoja: Niina Veko, niina.veko(a)valtti.fi, p. 044 577 2119

Osaamisen tunnistaminen

PAIKKO

PAIKKO-työkalut tekevät näkyväksi työpaikoilla, yhteisöissä ja valmennuksissa havaitun osaamisen. Niiden avulla voidaan tunnistaa erilaisten toimintaympäristöjen mahdollisuudet kehittää ammatillista perusosaamista ja havaita sitä omissa toiminnoissaan. Havaittu osaaminen on osaamistodistuksen avulla mahdollista kuvata ammatillisten perustutkintojen perusteiden mukaisesti. Tutustu PAIKKO käsikirjaan ja PAIKON nettisivuihin.

Lisätietoja: projektipäällikkö Susanna Uusitalo (susanna.uusitalo(a)kyt.fi, p. 0400 304108)

Tiedostoja

Valo-valmennus

Valo-valmennuksessa suoritetaan näyttötutkintojärjestelmää hyödyntäen ammatillisen koulutuksen tutkintojen osia kuntouttavassa työtoiminnassa, osana työkokeilujaksoa tai palkkatuettua työtä. Henkilön aikaisemmin kertynyt osaaminen tunnistetaan ja hänen osaamistaan täydennetään suunnittelemalla valmennuksen aikaiset työtehtävät niin, että ne kartuttavat sellaista osaamista, jota henkilöllä ei vielä ole. Valo-valmennuksen perusesittelyvideo löytyy täältä ja käyttäjäkokemuksia sisältävä video täältä.

Lisätietoja: Ari Reunanen (ari.reunanen@valo-valmennus.fi, p. 050 538 2857) sekä Valo-valmennuksen nettisivuilta.

Tiedostot

Vastuuta 2020-hankkeen osaamistodistusten liitteet ja muu materiaali

Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksia kehitti vuosina 2015-2017 ESR-rahoituksella toteutetussa VASTUUTA 2020 -projektissa opinnollistamisen työkaluja. Projektissa kehitetyt työkalut löytyvät hankkeen nettisivulta täältä. VASTUUTA 2020 -projektin ja Uudenmaan liiton Yhdessä koulutustakuuseen –hankkeen yhteistyössä tekemän videon Julian tarinasta voi katsoa täällä.

Tiedostot

Muonion työpajan oppimisympäristön tunnistamisraportti

Oppimisympäristön tunnistamistyö Muonion työpajassa on tehty Ammattiopisto Lappian Työpajat ja kansanopistot osaksi ammatillista oppimisympäristöä -hankkeen ja TPY:n Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hankkeen yhteistyönä. Raporttiin on sisällytetty kaikkien niiden tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset arviointikriteereineen, joiden oppimisympäristönä Muonion paja on tunnistettu. Mukana on myös nippu lomakkeita työpajan käyttöön. Lomakemalleista löytyy valmennuspäiväkirja, osaamisen kertymisen lomakkeet tutkinnon osittain, valmentautujan itsearviointilomakkeet sekä esimerkki osaamistodistuksesta.

Lisätietoja: työ- ja yksilövalmentaja Annika Muotka, Muonion kunnan työpaja annika.muotka(a)muonio.fi, p. 0401878215

Tiedostot

Valkeakosken starttipajan vuosikello ja viikko-ohjelma

Valkeakosken starttipajan tiiminvetäjä ja ohjaaja Kaisa Lahtinen kertoo, että vuosikello viikkoohjelmarunkoineen on suunniteltu starttivalmennuksen ja YTO-aineiden pohjalta. ”Lisäksi meillä on käytössä pajapäiväkirja, jonka tehtävät liittyvät YTO-aineiden aiheisiin. Pyrimme siihen, että kaikella on merkitystä mitä täällä tehdään ja kaikki asiat liittyvät toisiinsa ja vahvasti opinnollistamiseen. Yhteisöllisyys ja nuorten osallisuus on meille tärkeä juttu!”

Starttipajalla on kaksi erilaista valmennusta; starttivalmennus sekä koulutus- ja työelämävalmennus. Yksilö- ja ryhmävalmennukset sekä erilaiset toiminnalliset sisällöt räätälöidään nuorten tilanteista, toimintakyvystä ja tavoitteista riippuen. Työote valmennuksessa on tavoitteellista, kuntouttavaa sekä vahvuuksia ja mahdollisuuksia korostavaa. Päämäärinä ovat realististen suunnitelmien tekeminen, tavoitteiden asettaminen ja kestävien ratkaisujen löytäminen. Tavoitteiden toteutumista myös seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

”Jakson aikana saadaan konkreettinen ja laaja käsitys nuoren työ- ja toimintakyvystä sekä arjenhallintataidoista. Näihin tietoihin pohjautuen autamme nuorta löytämään tarvittavat tukitoimet ja jatkopolut”, Kaisa Lahtinen sanoo. ”Meillä käy myös vierailevia ohjaajia. Tämän vuoden alussa VESOTE:n kautta Uniliitolta oli meillä
pitämässä uniryhmää 6 viikkoa, ja maaliskuussa teatterin ammattilainen ohjasi 4 viikkoa kestäneen Virtaa työnhakuun -työpajaa toiminnallisin menetelmin”

Lisätietoja: Kaisa Lahtinen, Valkeakosken starttipaja p. 040-3357219, kaisa.lahtinen(a)valkeakoski.fi

Tiedostot:

Oppimisympäristön tunnistamisraportteja

Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hankkeen verkostoissa on  tunnistettu työpajoja oppimisympäristöinä. Uutta raporteissa on ammattitaitovaatimusten avaaminen tekemisiksi, että millaisia töitä siellä työpajalla kunkin otsakkeen alla oikein tehdäänkään. Nyt on aika julkaista ensimmäiset kolme oppimisympäristön tunnistamisraporttia. Kokkotyö-säätiön Pietarsaaren Retro, Valkeakosken Starttipaja ja Kokkatoiminnan työkeskus Rautalammilla ovat tunnistaneet oppimisympäristönsä. Kannattaa tutustua! Ja lisääkin raportteja on lähiaikoina tulossa...

Lisätiedot:

Kokkotyö-säätiö: Virpi Långbacka, puh. 040 676 2883, etunimi.sukunimi@kokkotyo.fi

Kokkatoiminnan työkeskus: Erja Puoskari 040 732 1069, etunimi.sukunimi@rautalampi.fi

Valkeakosken Starttipaja: Kaisa Lahtinen, 040 335 7219, etunimi.sukunimi@valkeakoski.fi

 

Tiedostoja:

Jatkuvan haun tuen esittelyvideo

Ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä lanseerattu käsite jatkuva haku ei välttämättä aina tarkoita sitä, että opinnot voi aloittaa saman tien opiskelupaikan myöntämisen jälkeen. Yksilö saattaa olosuhteista riippuen joutua odottamaan opintojen varsinaista käynnistymistä muutamia viikkoja tai joissakin tapauksissa jopa kuukausia. Varsinkin nuorelle ihmiselle odotusaika saattaa tuntua kohtuuttoman pitkältä ja pahimmillaan tilanne voikin johtaa siihen, että yksilö kyllästyy odottamiseen ja katoaa.

Työpajojen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien erilaisten nivelvaiheiden sujuvoittamiseen tähtäävästä yhteistyöstä on keskusteltu monessa yhteydessä. Jatkuvan haun tuki on kehitetty hakuvaiheen päättymisen ja opintojen varsinaisen alkamisen välisen aikajakson tukipalveluksi. Palvelun esittelyvideo löytyy verkosta.

Lisätietoja: peter.pahlman(at)tpy.fi tai puh. 010 279 2735.