Blogi: Laatua työhön tiedolla

29.11.2019

Tämä blogi on neljäs osa Mitä te oikein teette? -koulutuskiertueen jälkipyykkiä. Kouluttajat Emmi Paananen ja Anu Mäkinen käyvät syksyn ajan läpi kiertueella esiin nousseita havaintoja ja ilmiöitä. Blogien tarkoitus on luoda koko ammattikunnalle yhteistä suuntaa, nostaa esiin yhteisesti ratkaistavia haasteita sekä tehdä julkiseksi ne havainnot, joita kiertueella kohdattujen lähes viidensadan ammattilaisen parissa on noussut. Blogit eivät suinkaan pysty vastaamaan lukuisiin kysymyksiin yksin. Tavoitteena on sysätä eräänlainen uusi aalto liikkeelle, joka imaisee mukaansa koko porukan. Yhdessä, alueilla sekä valtakunnallisesti, voimme rakentaa ammattialaa eteenpäin!

Edellisissä Mitä te oikein teette? -blogeissa on Emmin toimesta pohdittu etsivän nuorisotyön tavoitteita ja perusperiaatteita. Viimeksi kirjoitin paljon puhututtavasta työhyvinvoinnista, jonka kehittämiseen liittyen annoin myös kotitehtäviä. Kun tiimissä on tiedossa työn tavoitteet ja perustehtävä ja tiimin työhyvinvointi on hyvällä tasolla, on aika pohtia työn laatua ja vaikuttavuutta.

Laadukas etsivä nuorisotyö?

Ei ole vielä olemassa yleisiä määritelmiä siitä, mitä on laadukas etsivä nuorisotyö. Koenkin, että tässä vaiheessa voimme määritellä laadukkuuden kahtaalta: mitä se tarkoittaa sisällöllisesti ja mitä resurssien osalta.  

Etsivän nuorisotyö ja nuorten sosiaalisessa vahvistaminen kulkevat termeinä käsikädessä, joten nostan esille tässä kohtaa Sovarin - sosiaalisen vahvistumisen mittarin. Sovarissa tarkastellaan nuoren sosiaalista vahvistumista viiden osa-alueen kautta: itsetuntemus, sosiaaliset taidot, arjen hallinta, opiskelu- ja työelämävalmiudet sekä elämänhallinta. Sovari tuo esille, missä määrin sosiaalinen vahvistuminen ilmenee eri osa-alueilla nuorten kokemuksissa etsivän nuorisotyön myötä. Sovari koostaa siis asiakkaiden kokemuksia voimaantumisesta mitatussa muodossa, keskiarvoina ja prosenttilukuina, kooten samalla myös nuorten omin sanoin kirjoittamia kuvauksia palveluiden vaikutuksista. Tämä on organisaatioille helppo ja ilmainen tapa saada asiakkaiden ääni kuuluville arvioidessa etsivän nuorisotyön sisällön ja menetelmien laadukkuutta.

Mitä te oikein teette? -kiertueella olemme Emmin kanssa havainneet, että on tarvetta käydä keskustelua siitä, mikä on kohtuullinen asiakasmäärä. Osaamiskeskukselta on kysytty tätä useasti, minkä lisäksi etsivät ovat kyselleet asiasta spontaanisti toisiltaan esim. kiertueen aikana.

Olemme havainneet selvän jakolinjan kentällä asiakasmäärissä: on kiireiset paikat, joissa ohjaus on jo liukuhihnamaista suuren asiakasnuorijoukon vuoksi ja jossa työntekijät tuskailevat työn laadun puolesta. Toisaalta on paikat, joissa työtä voi tehdä rauhassa, nuorten kanssa voi käyttää aikaa toteuttaa nuorisotyöllisiä keinoja ja ohjausprosessit ovat selkeämpiä hahmottaa. Mikäli etsivä tuskailee, että ei muista nuorten nimiä ja kasvoja, voidaan mielestäni jo sanoa, että kohtaava työ kärsii pahasti. Näissä tilanteissa olisi hyvä istua alas esimiehen kanssa ja käydä rakentava keskustelu siitä, mihin olemassa olevat etsivän nuorisotyön resurssit oikeasti riittävät. Toinen kysymys on, että kuinka monta ”aktiivista” asiakasnuorta on järkevä määrä etsivää kohden, jotta työn laatu pysyy hyvänä.

Edellisessä blogissani mainitsin työn reflektoinnin merkityksestä työhyvinvoinnille. Reflektointi on myös oiva väline pohtia työn laadukkuutta esim. siltä kannalta, että onko etsivällä tarpeeksi aikaa kohdata asiakasnuori. On noussut esiin myös tarve etsivien nuorisotyöntekijöiden itsearviointityökalulle, tämä on laitettu korvan taakse.

Etsivän nuorisotyön asiantuntijuus esiin!

Kirjoitimme XAMK:n tutkijan Marja Moisalan kanssa aiemmin blogin siitä, miten etsivässä nuorisotyössä kerätty tieto on hyvin tärkeää vaikuttamistyölle. Tämän lisäksi kerättyä tietoa on tärkeää hyödyntää myös etsivän nuorisotyön suunnittelussa, sekä omien onnistumisten arvioinnissa.  Mitä tämä sitten vaatisi? Tässä on pari ehdotusta, jotka kiertueella kuullun pohjalta eivät ole ihan arkipäivää joka puolella Suomea.

1. Vaikutusten ja ilmiöiden esiin nostaminen osaksi johtamista.
2. Nuorten elinoloihin vaikuttaminen tulisi tunnustaa osana etsivän nuorisotyön työyhteisön työtä

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä? Systemaattinen tiedon kerääminen, esim. PARentin täyttäminen, kauhistuttaa ajatuksena osaa ohjaajista, jotka haluaisivat keskittyä nuorten kohtaamiseen. Kaikkien on kuitenkin ymmärrettävä, että etsivä nuorisotyön tehtävänä on tuoda esiin niiden nuorten ääni, joita muut vaikuttamiskanavat eivät tavoita.


Kuva: Etsivän nuorisotyön suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin prosessi. Etsivän nuorisotyön käsikirja s. 36.

Tiedonkeruulle on luotava rakenne ja on oltava tietoinen siitä, mitä tietoa kerätään. Ymmärretäänkö esim. PARentin kysymykset samalla lailla? Jos ollaan yhtään epävarmoja, on asiasta syytä kysyä esim. alueelliselta koordinaattorilta. On pohdittava, että miten ja missä kerättyä tietoa käydään tiimin (esimies mukana) kesken läpi ja miten esimiehet vievät saamansa tiedon vaikuttavuustyöhön.

Hyvänä vinkkinä annan Hämeenlinnassa kehitellyn ilmiötiedon keräämisen mallin. Turussa on käytössä 5steps -kartoitusmalli. Näiden avulla saadaan etsivän nuorisotyöntekijän asiantuntijuus helposti esille. Nämä ja muita hyväksi havaittuja toimintamalleja on kerätty nettisivuillemme.

Mitä sillä kaikella saadulla tiedolla tehdään sitten? Saatua tietoa voidaan käyttää etsivän nuorisotyön resurssien tarkasteluun ja perusteluun. On myös hyvä peilata, onko etsivässä nuorisotyössä työskentelevien osaaminen alueen nuorten tarpeita vastaavaa. Lisäksi esimerkiksi ilmiötietoutta olisi hyvä hyödyntää organisaation ja kunnan strategioita valmistellessa. Jotta tämä onnistuu, tulee esimiehellä olla tarpeeksi aikaa ja osaamista hyödyntää saamaansa tietoa johtamistyössään. Lisäksi etsivän nuorisotyön aseman ja tunnettuuden tulee olla hyvällä tasolla, jotta sen tuottamaa tietoa osataan arvostaa. Tähän auttaa hyvin sujuva verkostotyö.

Tiedolla vaikuttamisen tueksi olemme osaamiskeskuksessa tuottaneet valtakunnallisen infograafin etsivän nuorisotyön tunnusluvuista ja muista tuloksista. Nyt tästä on myös paikallisilla tiedoilla täytettävä versio. (HUOM! Täyttöohjeet muistiinpanodioissa). Nettisivuiltamme löytyy myös Etsivän nuorisotyön tilastot ja vaikutukset -työkalu, jolla voidaan myös tehdä työtä näkyväksi kuntapäättäjille.

Systemaattinen tiedon tuottaminen, palautteen kerääminen, palvelun kehittäminen, sekä toimintaympäristön kartoitus näyttelevät usein valitettavan pientä osaa etsivän nuorisotyön arjessa. Pysyäksemme mukana nuorten maailmassa, olisi hyvä varata tälle aikaa myös ohjaustyön ohelle. Etsivän nuorisotyön tulee muuttua ja kehittyä muun maailman mukana, jotta asiakasnuorten ääni kuuluu jatkossakin.

 

Kotitehtäviä etsivän nuorisotyön toimijoille

  1. Ottakaa organisaatiossanne käyttöön Sovari, ja kerätkää vielä loppuvuoden aikana nuorilta palautetta. Saatte alkuvuodesta palautekoonnin, jota voitte hyödyntää tulevan toiminnan suunnittelussa sekä vaikuttamistyössä omassa kunnassanne.
  2. Kartoittakaa alueen nuorten kuulumisia. Voitte käyttää välineenä esim. 5stepsiä, ilmiötietojen keräämistä, jalkautumista ja siellä nuorilta suoraan kysymistä, tai aluekartoitusta (malli tästä blogin jatkeena).
  3. Täyttäkää muokattava infograafi paikallisilla tiedoilla ja toimittakaa se kuntapäättäjille, jotta he saavat tietoa etsivän nuorisotyön tilanteesta paikkakunnallanne.

 

Teksti:
Anu Mäkinen
Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus

 


Aluekartoitus

Tutustukaa kunnastanne löytyvään taustamateriaaliin (esim. https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut) ja vastatkaa yhdessä seuraaviin kysymyksiin. Osa kysymyksistä vaatii vain kokemustietoanne. Aluekartoituksen avulla saadaan esille alueiden erityispiirteitä sekä aineistoa toiminnan suunnittelun tueksi. Aluekartoitus tehdään joka toinen vuosi.

  • Mikä on aluekartoituksen tarkasteltu kohdealue?
  • Millaisia palveluita alueelta löytyy? Kaupat, koulut, liikunta, ostarit, baarit jne.
  • Missä nuoret viettävät alueella aikaansa?
  • Millaiset liikenneyhteydet alueelta on muihin kaupunginosiin, ostoskeskuksiin, kouluihin? Mikä on suosituin paikka asioida muualla?
  • Mitä muita nuorille tarkoitettuja julkisia tai järjestöjen ja yritysten palveluita alueella toimii, esim. partio, urheiluseurat?
  • Onko alueella vieraskielisten järjestöjen tai yhdistysten toimintaa? Onko heihin kontaktia ja minkä verran tehdään yhteistyötä?
  • Onko alueella toimintaa / palveluita romaneille? Entä vammaisille?
  • Kuinka paljon alueella asuu vieraskielisiä? %
  • Kuinka paljon alueella asuu vieraskielisiä nuoria? Arvioikaa toisen polven maahanmuuttajien osuus %.
  • Kuinka paljon alueella asuu nuorisotilan keskeistä ikäryhmää?
  • Tarkastelkaa tilastoja esim. Tilastokeskuksen sivuilta löytyviltä tilastoilta (http://www.tilastokeskus.fi/tup/tilastotietokannat/index.html).  Millainen hyvinvointi on tarkastellulla alueella?
  • Miten tilastojen mukainen hyvinvointi näkyy alueen nuorten elämässä?
  • Millainen on alueen ilmapiiri nuorten näkökulmasta?
  • Millainen on alueen nuorten imago? Miten heistä puhutaan alueella, netissä, virallisissa / epävirallisissa keskusteluissa?
  • Mitä ovat alueelle tyypilliset nuorisokulttuuriset piirteet esim. alakulttuurit, harrastusryhmät tms.?
  • Mitä nuorten jengejä alueella on? Onko niihin kontaktia?
  • Millaisia sosiaalisia ilmiöitä tai ongelmia alueella esiintyy?
  • Millaisia ongelmia alueen nuorilla on? Mitkä ovat mielestänne niistä keskeisiä? Kuinka suuria ryhmiä ongelmat koskevat?
  • Millainen on alueen julkinen kuva, imago? Onko alue esim. leimautunut jollakin tavoin kielteisesti tai myönteisesti?
  • Miten alueella ilmeneviä ongelmatilanteita ratkaistaan?
  • Kuka tai ketkä ovat toimineet ongelmatilanteiden ratkaisemisessa ja mitä on saatu aikaan?
  • Mitä pitäisi vielä tehdä ja kenen tulisi mielestänne toimia?
  • Millaisia nuorten ongelmia tai riskejä on näkyvissä lähitulevaisuudessa? Miten niihin tulisi varautua?
  • Millaisena näette alueen nuorten toimintamahdollisuudet?
  • Millä tavalla muut toimijat vaikuttavat alueen nuorten toimintamahdollisuuksiin ja elämään?
  • Miten yhteistyökumppaneilta ja muilta alueen toimijoilta saadaan tosiasia ja kokemustietoa?
  • Millaista toimintaa tai toimenpiteitä alueella pitää saada liikkeelle tai toteuttaa esim. seuraavien 1-3 vuoden aikana?