Tulosta sivu

Osaamisen tunnistaminen ja osaamistodistus

Osaamisen tunnistaminen

Työpajoilla voidaan tunnistaa valmentautujien osaamista tavallisessa arkityössä. Kyse ei välttämättä ole sen kummemmasta kuin havaintojen tekemisestä työpajan normaaleissa työtehtävissä: Millä lailla annettu tehtävä sujui, voiko jo sanoa, että valmentautuja osaa - vai tuleeko hänen vielä harjoitella.

Osaamisen tunnistaminen osaamistodistuksiin on tulosta valmentajan ja valmentautujan yhteisestä käsityksestä osaamisen tasosta. Tunnistamisen prosessi on läpinäkyvä, ja valmentautujalla on mahdollisuus kyseenalaistaa asioita. Vain yhteisesti hyväksytty tunnistus takaa todistuksen hyödynnettävyyden jatkossa.

Useimmat työpajat tunnistavat osaamista Tyydyttävä 1 -tasolla. Tällöin valmentautuja osaa tehtävänsä vähintään ohjatusti – usein paremminkin, jolloin on mahdollista täsmentää osaamisen tasoa avokenttäkirjoituksin. Jotkut työpajat taas luottavat työvalmentajan kykyyn tunnistaa osaamisen tasoja. Silloin kun kriteerit ovat käytössä, tunnistaminen on oikeudenmukaisella pohjalla.

Osaamisen tunnistaminen työpajoilla on konsensusarvio, joka koostuu sekä työvalmentajan näkemyksestä että valmentautujan itsearviosta. Itsearvioinnissa oppijalle konkretisoituvat hänen oman osaamisensa määrä ja taso. Ristiriitatilanteissa kannattaa avata tutkinnon osan arviointikriteerit ja katsoa, millaisella tasolla toimitaan välttävästi ja millaisella kiitettävästi.

Itsearviointi ei kuitenkaan onnistu ilman harjoittelua. Valmentajan onkin hyvä tukea valmentautujaa tämän oman osaamisen tunnistamiseen. Esimerkillinen valmentaja auttaa valmentautujaa näkemään tämän omia vahvuuksia ja auttaa vaikeiden kohtien yli niin, että osaamisen kehittyminen alkaa palvella myös muita työpajajakson tavoitteita. Pitkin valmennusjaksoa tapahtuva vaiheittainen osaamisen tunnistaminen luo osaamisen kehittymistä tukevan rakenteen. Opittuihin asioihin palataan toistuvasti, jolloin ne tulevat aktiivisesti huomioiduiksi.

Osaamistodistus

Osaamistodistus ei ole työtodistus eikä tutkintotodistus mutta vähän kumpaakin. Työtodistusta se muistuttaa siinä, että se on positiivinen dokumentti pajajaksosta ja tehdyistä töistä. Tutkintotodistusta se muistuttaa siinä, että osaamisen kriteerit on haettu tutkintomaailmasta.

Osaamistodistuksen tarkoitus on kannustaa valmentautujaa eteenpäin. Työpajajakson aikana kehittyy valtavasti tietoja ja taitoja, joiden tunnistaminen ja dokumentointi hyödyttää valmentautujia. Osaamistodistus voi myös toimia voimauttavana tekijänä, joka innostaa suunnittelemaan tulevaisuutta ja tukee jatkopoluille.

Parhaimmillaan osaamistodistus toimii tärkeänä viestikapulana työpajalta koulutuksen järjestäjälle. Vaikka suoraa hyväksilukua ei voikaan luvata, osaamistodistus tukee HOKS-prosessia niin, että opettaja saa selkeän käsityksen osaamisesta ja sen tasosta. Kysymys on enää siitä, ohjataanko oppija suoraan näyttöön vai pitääkö asioita vielä harjoitella.

Osaamistodistusta kannattaa hyödyntää myös työnhaun apuna, sillä henkilökohtainen osaaminen on siinä valmiiksi sanoitettu. Työhakemusten ja -haastattelutilanteiden oheen on hyvä saada mustaa valkoisella. Tällöin osaamistodistukselta edellytetään selkeyttä ja nopealukuisuutta.

Osaamistodistuspohjat

Osaamistodistus Word

Osaamistodistus Excel

Intyg över kunnande Word

Intyg över kunnande Excel

Lyhyet esittelyt eri osaamistodistusvälineistä

Osaan.fi, OpiTunPAIKKO, taulukkopohjainen osaamistodistus.

Osaamista voi tunnistaa ja osaamistodistuksia tulostaa myös työpajoilla yleisesti käytössä olevien asiakashallinta-, arviointi- ja valmennusohjelmien tarjoamien palvelujen kautta. Esimerkiksi: walmu.fi ; vatkuntoutus.fi ; valmennus-go.fi