Työpajatoiminta Suomessa

Työpajatoiminta pähkinänkuoressa

Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä vahvistamaan hänen arjenhallintataitojaan.

Työpajatoiminnassa keskeistä on työn ja valmennuksen kautta tapahtuva tekemällä oppiminen. Työpajat ovat työvaltaisia ja yhteisöllisiä oppimisympäristöjä. Työpajan työvalmennus tukee valmentautujan työkykyä ja työyhteisöosaamista ja kerryttää hänen ammatillista osaamistaan. Työpajan yksilövalmennus puolestaan vahvistaa valmentautujan toimintakykyä, arjen hallintaa ja tulevaisuuden suunnittelua.

Töpajatoimintaa on yli 90 % Suomen kunnista. Työpajoilla oli vuonna 2016 kaikkiaan 25 770 valmentautujaa, joista noin 14 870 oli alle 29-vuotiaita nuoria.

Työpajojen valmentautujina on nuoria ja aikuisia, jotka tarvitsevat tukea koulutus- ja työmarkkinoille kiinnittyäkseen. Valmentautujia ohjautuu työpajoille etenkin TE-palveluiden, sosiaalitoimen sekä oppilaitosten kautta. Suurin osa valmentautujista sijoittuu työpajalle kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun, osa työskentelee työpajalla palkkatuetussa työssä tai on siellä opintoihin liittyvillä tukijaksoilla.

Työpajatoimintaa toteuttavat kunnalliset organisaatiot sekä yhdistykset ja säätiöt.

Nuorten työpajatoiminta on määritelty nuorisolaissa (1285/2016). Laissa säädetään nuorten työpajatoiminnan tehtävistä, nuoren tietojen käsittelystä ja huumausainetestauksesta työpajatoiminnassa sekä valtionavustuksen myöntämisestä työpajatoimintaan. Nuorisolain 4 luvun 13 §:n mukaan nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja sekä edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan. Nuori valmentautuu tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan. Työpajalla tehdään nuorelle henkilökohtainen valmennussuunnitelma yhdessä nuoren kanssa. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjinä voivat toimia kunta tai useat kunnat yhdessä tai nuorten palveluja tuottava yhteisö.

Työpajatoiminta on vaikuttavaa

Työpajojen valmentautujista 91% on kokenut sosiaalista vahvistumista vähintään jonkin verran työpajajakson aikana. Myönteisiä edistysaskelia on koettu erityisesti arjen asioiden hallinnassa (75 % valmentautujista), opiskelu- ja työelämävalmiuksissa (72 %) sekä elämänhallinnassa ja tavoitteellisuudessa (72 %). Myönteistä muutosta on tapahtunut myös sosiaalisissa taidoissa (70 %) ja itsetuntemuksessa (67 %). Asteikolla 1-5 työpajatoiminta saa valmentautujilta yleisarvosanan 4,3.

Työelämän ulkopuolelle jäävän nuoren osalta työuran mittaiset ansionmenetykset ovat noin 1,4 miljoonaa euroa. Työpajatoiminnan yhteenlaskettujen menojen kattamiseen riittää noin 110 nuoren onnistunut tukeminen koulutukseen ja työelämään vuodessa.

Työpajajakson jälkeen lähes 70 % nuorista sijoittuu joko koulutukseen, työhön tai muuhun tarvetta vastaavaan aktiiviseen toimintaan.

Lähteitä:

Esite työpajatoiminnasta
Työpajatoiminta 2016. Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset.
Flyeri työpajatoiminnan tilastoista 2016
Sovari-vaikuttavuusmittarin valtakunnalliset tulokset 2017