Hallituksen budjettiriihen päätösten plussat ja miinukset

20.9.2019

Hallitusohjelma lupasi hyvää työpajatoiminnalle ja etsivälle nuorisotyölle. Tällä viikolla hallitus kokoontui budjettiriiheen käsittelemään ensi vuoden talousarviota. Miltä näyttää nyt, kun hallitusohjelmalle on saatu ensimmäiset raamit?

Työpajatoiminnalle lisää resursseja

Hallitusohjelmassa luvattiin työpajatoiminnan toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten vahvistamista. Budjettiriihen tuloksena työpajatoiminnalle on tulossa lisää resursseja, ei kuitenkaan vielä hallitusohjelmassa luvattua 2 miljoonan euroa. Ensi vuodelle työpajatoiminta on saamassa 1,5 miljoonan euron lisäyksen, joka on hieman enemmän kuin valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksessa. Vuosille 2021–2023 työpajatoiminnalle ehdotetaan 1,8–2,0 miljoonaa euroa vuosittain. Työpajatoiminta tarvitsee hallitusohjelmassa luvatun korotuksen: työpajapalveluita tuottavien organisaatioiden määrä on kasvanut ja tehtäväkenttä laajentunut. Organisaatiokohtaisen rahoituksen suhteellisen osuuden pieneneminen on tuonut haasteita työpajatoimijoille. Laadukas ja vaikuttava työpajatoiminta on turvattava lähipalveluna. Kuluvana vuonna nuorten työpajatoimintaa rahoitettiin 13,5 miljoonalla. Nyt esitettävän lisäyksen myötä rahoitus kasvaisi vuonna 2020 15 miljoonaan. 

Etsivälle nuorisotyölle digitaalinen järjestelmä

Budjettiriihessä löytyi etsivän nuorisotyön valtakunnallisen digitaalisen järjestelmän kehittämiseen yhteensä 1,2 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Valtakunnallinen työpajayhdistys edellyttää, että digitaalista järjestelmää kehitettäessä kartoitetaan jo käytössä olevien järjestelmien kehittämismahdollisuudet ja työhön osallistetaan laaja-alaisesti kentän asiantuntijoita. Tarvetta on myös digitaalisen etsivän nuorisotyön työmuodon kehittämisessä, jota voitaisiin rahoittaa samalta momentilta. Valtakunnallinen työpajayhdistys lisäksi huomauttaa, että budjettiriihi ei tuonut lisäselvyyttä etsivän nuorisotyön resurssien erittelyyn, joka tulee tulevina vuosina tehdä tarkemmin.

Investointeja koulutukseen

Hallitus investoi koulutukseen ja osaamiseen vuonna 2020 yhteensä 256 miljoonaa euroa. Tavoitteena on nostaa osaamista koko yhteiskunnassa, luoda edellytykset työllisyysasteen kestävälle kasvulle sekä tarjota lapsille ja nuorille tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua.

Valmisteluun lähtevän oppivelvollisuuden pidentämisen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. TPY:n huomioihin oppivelvollisuuden pidentämisestä voit tutustua täällä. Oppivelvollisuuden pidentämiseen ja toisen asteen maksuttomuuteen on varattu 22 miljoonaa euroa vuonna 2021, 65 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 107 miljoonaa euroa vuonna 2023. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa vahvistetaan perusopetuksessa ja toisella asteella 10 miljoonalla eurolla vuonna 2021, 20 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 29 miljoonaa euroa vuonna 2023. Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen otetaan ilolla vastaan Valtakunnallisessa työpajayhdistyksessä. 

TE-palveluja kehitetään ja työllistymisen tukemista vahvistetaan

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen mielestä budjettiriihen panostusten suunta on oikea, mutta resursoinnit eivät ole vielä riittäviä. Osa-työkykyisten työllistymisasteen nosto vaatii panostuksia eri toimenpiteisiin, kuten palkkatukeen sekä TE-palveluiden yksiöllisen palvelutarvearvioon ja henkilökohtaiseen tukeen. Molemmat ovat saamassa budjettiriihessä lisää rahaa, jonka lisäksi käynnistetään myös työkykyohjelma sekä työllisyyspalvelujen kuntakohtaiset kokeilut.

Budjettiriihessä päätettiin palkkatuen uudistamisesta, joka astuu voimaan vuonna 2020. Palkkatukea on käytettävissä ensi vuonna yli 77 miljoonaa euroa, mikä on 24 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019.

Uudistuksen tavoitteena yksinkertaistaa ja nopeuttaa palkkatukiprosessia ja vähentää työnantajiin kohdistuvaa byrokratiaa ja siten lisätä palkkatuen käyttöä yrityksissä. Osaamistarpeiden tunnistaminen, osaamisen kehittäminen ja muut palvelut kytketään tiiviimmin osaksi palkkatukea. Valmistelun yhteydessä selvitetään mahdollisuutta korottaa palkkatuen enimmäismäärää vaikeimmin työllistyvien osalta. Kolmannen sektorin palkkatuki uudistetaan avoimille työmarkkinoille siirtymisen tueksi kytkemällä siihen vahva yksilöllinen tuki, työkyvyn kartoitus ja muut palvelut tarkoituksenmukaiseksi ja yksilölliseksi kokonaisuudeksi.

Palkkatuessa otetaan käyttöön sähköinen palvelu palkkatukipaikkojen välitystä varten. Työnantajia tuetaan vaikeimmin työllistyvien rekrytoinnissa yhdistämällä työhönvalmennus tehokkaammin osaksi palkkatuettua työtä. Työhönvalmennuksen enimmäismäärää lisätään palkkatuella työllistettäessä. Lisäksi selvitetään tapoja lisätä nuorten oppisopimuskoulutuksen käyttöä palkkatukea hyödyntäen.

OKM ja TEM asettavat työryhmän oppisopimusjärjestelmän kehittämiseksi vastaamaan paremmin nuorten ja työelämän tarpeita.

Hallitus lähtee toteuttamaan osatyökykyisille suunnattua työkykyohjelmaa, jolla helpotetaan työllistymistä. Ohjelmassa käynnistetään toimet työkyvyn tunnistamiseksi, ohjataan työnhakijat tarpeen mukaisiin työkyvyn tuen palveluihin ja käynnistetään TE-palveluissa ja sote-palveluissa kokeiluhankkeet työkykypalvelujen kehittämiseksi. Lisäksi käynnistetään ohjelma, jossa julkisiin hankintoihin asetettavilla kriteereillä työllistetään osatyökykyisiä ja muita vaikeassa asemassa työmarkkinoilla olevia. Osatyökykyisten työkykyohjelmaan ehdotetaan 10 miljoonaa euroa vuodelle 2020, 12 miljoonaa euroa vuodelle 2021 ja 11,2 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Työkykykoordinaattoreiden määrää TE-toimistoissa lisätään 20 henkilötyövuodella – tarvetta olisi kuitenkin merkittävästi suuremmalle resursoinnille.

Hallitus käynnistää työllisyyspalvelujen alueelliset kuntakokeilut. Hankkeilla lisätään palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja tavoitellaan hallinnonalat ylittäviä ratkaisuja. Kokeilujen tavoitteena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Työllisyyspalveluiden kehittämiseen ehdotetaan vuosittain 5 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022.

Nuorisotakuun toimeenpanon varmistamiseksi OKM, TEM ja STM perustavat työryhmän, jonka työ käynnistyy välittömästi. Tavoitteena on saada työryhmän kehittämisehdotukset kevään 2020 kehysriihen käyttöön. TEMin määrärahoihin on varattu määräaikaishaastattelujen toteuttamiseen ja nuorisotakuun edistämiseen 5 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 9–10 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023. Valtakunnallisen työpajayhdistyksen mielestä nuorisotakuun resursointi on täysin riittämätöntä.

Paljon työpajakentällä kritiikkiä aiheuttaneen aktiivimallin purkamisesta saadaan hallituksen esitys kuluvan syksyn aikana. Aktiivimallin leikkureiden ja velvoitteiden kumoamisen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. TPY:n lausunto aktiivimallin purusta on luettavissa täällä.

Sote- ja mielenterveyspalveluita kehitetään

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen ehdotetaan yhteensä 80 miljoonaa euroa vuonna 2020, 130 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 150 miljoonaa euroa vuonna 2022. Kehittämishankkeiden tavoitteena on parantaa peruspalveluiden saatavuutta, saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja laatua.

Valtakunnallinen työpajayhdistys ottaa ilolla vastaan tiedon mielenterveysstrategian valmistelusta. Hallitus laatii aiempaa valmistelua hyödyntäen mielenterveysstrategian, joka näkee mielenterveyden pääomana, turvaa mielenterveysoikeudet ja -palvelut, linkittää ne olemassa oleviin rakenteisiin, ehkäisee itsemurhia ja vahvistaa ammattilaisten osaamista. Samalla uudistetaan mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö. Strategian yhteydessä annetaan linjaukset mielenterveyttä tukevista palveluista ja toimenpiteistä.

Lue lisää budjettiriihen päätöksistä Valtioneuvoston tiedotteesta.