Miksi kasvupalvelu- ja maakuntauudistukset ovat riski työpajoille?

19.12.2018

TPY haluaa selventää kasvupalvelu- ja maakuntauudistukseen liittyviä riskejä työpajatoiminnan näkökulmasta, koska esillä on ollut eriäviä näkökantoja uudistusten vaikutuksista työpajatoimintaan. TPY:n näkemykset perustuvat uudistusten yhteisvaikutusten arviointiin ja työpajakentältä saatuihin kokemuksiin. Uudistusten seurauksena yhä suurempi osa heikossa työmarkkina-asemassa olevista on putoamassa palveluiden ulkopuolelle.

Kasvupalvelu- ja maakuntauudistusten keskeiset haasteet työpajojen näkökulmasta:

  1. Järjestäminen ja tuottaminen eri asioita: Vaikka kunnat voivat jatkossakin järjestää työpajatoimintaa, ne eivät saisi tuottaa kasvupalveluja eivätkä kuntouttavaa työtoimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus ja kuntien budjettipohjainen rahoitus työpajatoiminnan järjestämiseen kattavat vain osan toiminnan kuluista. Työpajatoiminta on riippuvaista palvelutuotannosta.
  2. Ohjautuminen toimintaan vaakalaudalla: Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi ovat siirtymässä yksityisille palveluntuottajille ja ne toteutetaan pääasiassa digitaalisesti. Yksityisillä palveluntuottajilla ei ole välttämättä intressiä ohjata asiakkaita työpajatoimintaan, vaan omiin palveluihinsa. Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus tulee säilyä julkisella taholla. Digitaalisuudelle ja valinnanvapaudelle rakentuvat palvelut eivät tarjoa riittävää tukea heikossa työmarkkina-asemassa oleville.
  3. Rahoitus ei riitä: Maakuntien yleiskatteellinen rahoitus tuskin tulee riittämään kaikkialla vaikeasti työllistyvien palveluihin. Maakunnilla ei myöskään ole järjestämisvelvoitetta työkokeilupaikkoihin tai työllistymistä tukeviin valmennuspalveluihin. Lisäksi työkokeilun ehtoja on viime vuosina kiristetty ja se on jättänyt osan palvelua tarvitsevista ulkopuolelle. Palkkatukea tultaneen suuntaamaan nykyisen linjan mukaisesti pääasiassa yrityksille.
  4. Työpajojen yleisin palvelu häviämässä: Tällä hetkellä kuntouttava työtoiminta on yleisin työpajoilla tuotettu palvelu. Kuntien ja säätiöiden (70 % työpajoista) rajaaminen tuottajakentän ulkopuolelle heikentää entisestään vaikeasti työllistyvien palvelujen saatavuutta.

Työpajatoiminta on sosiaalinen innovaatio, joka yhdistää vaikuttavasti yksilöllisen valmennuksen, osaamista kasvattavan työtoiminnan ja yhteisöllisen vertaistuen. Työpajojen perustehtävä on valmennus ja ohjaus. Yksilöllisten tavoitteiden saavuttamisen välineenä käytetään työtoimintaa. Toimintaan osallistuu vuosittain yli 26 000 valmentautujaa, joista nuoria on yli 14 000. Yli 90% kokee hyötyvänsä työpajojen palveluista. Työpajatoiminta on tuloksellista: vuonna 2017 yli 80% työpajoilla olleista nuorista sijoittui työpajajakson jälkeen työhön, koulutukseen tai muuhun ohjattuun toimintaan. TPY:n jäsenenä on 270 työpajaorganisaatiota.

Lisätietoa:

Kasvupalvelu-uudistus työpajatoiminnan näkökulmasta
Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa

Oulasvirta-Niiranen Pirjo: "Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut on unohdettu." Arvioita sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista työpajatoimintaan, 2017.

 

Mari Ahonen-Walker
toiminnanjohtaja
010 279 2724, mari.ahonen-walker@tpy.fi

Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
010 279 2723, reetta.pietikainen@tpy.fi