TPY:n lausunto luonnoksista HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta sekä yksityisistä rekrytointipalveluista sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta

19.6.2017

TPY jätti 16.6. työ- ja elinkeinoministeriölle lausunnon luonnoksista hallituksen esityksiksi laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta sekä yksityisistä rekrytointipalveluista sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta. Seuraavat voimassa olevat lait kumottaisiin: laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012), laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014), laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (7/2014), laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (9/2013) sekä laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003). Lisäksi muutettaisiin työttömyysturvalakia ja eräitä muita lakeja.

TPY:n keskeiset huomiot lausunnossa ovat:

  • TPY katsoo, että esitys siirtää vastuun työttömyydestä työnhakijalle. Sen sijaan työllistymisen tueksi tarjottavia palveluita, kuten ohjausta ja neuvontaa ollaan esityksen mukaan karsimassa radikaalisti.
  • Palveluiden järjestäminen erityisesti vaikeimmin työllistyvien ryhmien osalta jää pitkälti maakuntien harkinnan varaan. TPY katsoo, että esitys jättää kasvokkaista, tiiviimpää ja yksilöllistä tukea työllistymiseensä tarvitsevat käytännössä huomiotta, ja samalla kohdistaa heihin tiukkenevia velvoitteita. Tämä tulee käytännössä pudottamaan runsaasti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia rekrytointi- ja osaamispalveluiden ulkopuolelle
  • Esityksen kirjaukset sähköisestä palveluprosessista sekä aktiivista työnhakua koskevat säännökset ja työnhaun raportointivelvollisuus seitsemän päivän välein ovat TPY:n mielestä kohtuuttomia. Ne eivät huomioi työnhakijoiden yksilöllisten tilanteita tai käytännön haasteita, kuten haja-asutusalueiden huonoja tieto- ja muita liikenneyhteyksiä sekä maakunnallisia eroja tarjolla olevista työpaikoista.
  • TPY korostaa, että vaikuttavan ja tuloksellisen palveluprosessin kannalta on olennaista, että palvelutarpeen arviointi tapahtuu varhain, ja jokaiselle tarjotaan hänen tilanteensa kannalta tarkoituksenmukaisin palvelu. Henkilökohtainen palvelutarvearvio sekä monialaisen palvelutarpeen arvio tulee olla saatavilla monikanavaisesti niin, että kunkin tilanteen ja taitojen mukaisesti on saatavilla työnhakijalle soveltuvin tapa.
  • Rekrytointi- ja osaamispalveluista säädetään maakunnille pakollisina palveluina rekrytointipalvelut eli työnvälityspalvelut sekä osaamispalvelut, jotka koostuvat ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluista sekä uusista, ei-tutkintotavoitteisista kasvupalvelukoulutuksista. TPY katsoo, että palveluiden tarkempi määrittely olisi keskeistä heikossa työmarkkina-asemassa olevien sekä nuorten palvelujen turvaamisen kannalta.
  • TPY pitää hyvänä sitä, että työkokeilusta säädettäisiin jatkossakin. Työkokeilu on työpajojen toiseksi yleisin toimenpide, joskin sen käytössä on alueellisesti merkittäviä eroja. Edelleen yksi suurimmista käytännön ongelmista on vastavalmistuneiden poluttaminen työmarkkinoille alueilla, joissa avoimia työpaikkoja on vähän tarjolla.
  • TPY kiinnittää huomionsa niihin tukiin, joista ehdotetussa laissa ei olisi säännöksiä. Työllisyyspoliittisesta avustuksesta ja kunnan lisätuesta luopuminen tarkoittaa merkittävää resurssien vähenemistä pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllisyyden hoitoon.
  • Palkkatukeen liittyvän säätelyn kohdalla epäselväksi jää, mikä on säännöksen suhde työsopimuslain 13 luvun 6 §:ään, joka vakinaistettiin 1.1.2017 alkaen. Kyseinen pykälä tulee olla voimassa jatkossakin.
  • TPY katsoo, että työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanoon tehtävät muutokset ja se, minkä tahon vastuulle siihen liittyvät tehtävät siirretään, edellyttää riittäviä resursseja työttömyysturvaan liittyen tehtävien hoitamiseen ja moitteettomasti toimivaa järjestelmää.
  • Mikäli laki sosiaalista yrityksistä lakkautetaan, eivät yhtiömuotoiset sosiaaliset yritykset voi jatkaa sitä nimenomaista tehtävää, joka niillä sosiaalisina yrityksinä on, eli työllistää suhteessa henkilöstömääräänsä merkittäviä määriä pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä, sillä tavallisissa yrityksissä voi TEM:stä saadun linjauksen mukaan olla palkkatukityöllistettyjä korkeintaan 20 % koko työvoimasta.

Lue lausunto kokonaisuudessaan täältä.