Työpajat pelkäävät alasajoa – Työtön nuori: Jos pajaa ei olisi, useampi nuori jäisi vain kotiin

14.12.2018

TPY kommentoi käynnissä olevien kasvupalvelu- ja maakuntauudistusten vaikutuksia työpajatoimintaan YLE Uutisille 13.12.

Työpajat pelkäävät alasajoa – Työtön nuori: Jos pajaa ei olisi, useampi nuori jäisi vain kotiin

Joensuulainen Saga Kampman, 20, jäi lukion jälkeen toimeentulotuelle, kun koulupaikkaa ei auennut. Tämän syksyn ajan hän on mennyt aamuisin Joensuun nuorisoverstaalle, mikä on tuonut rytmiä elämään.

– Jos tätä paikkaa ei olisi, Joensuussa olisi paljon enemmän nuoria, jotka jäisivät vain kotiin ja voisivat syrjäytyä, Kampman arvelee.

– Täällä saa apua, jos ei tiedä mitä on tekemässä. Saa valmennusta, että pääsee töihin tai kouluun, hän kiittelee.

Tyypillinen työpajalla oleva on päälle parikymppinen nuori, joka ei ole löytänyt peruskoulun jälkeen paikkaansa. Työpajoja on Suomessa noin 270, valtaosa kunnallisia.

Valtakunnallinen työpajayhdistys arvioi, että merkittävää osaa työpajoista voi uhata lakkautus, koska hallitus on avaamassa työllisyyden hoidon markkinoille ja siirtämässä sen maakuntien vastuulle. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker arvostelee, että kunnilla ei jatkossa olisi enää oikeutta tuottaa työvoimapalveluita.

– Valtaosin uskon, että kenttä on suurien vaikeuksien edessä. Meillä on huoli erityisesti pienimmistä kunnista, joissa toiminta on pienimuotoisempaa.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on asiasta eri näkemys kuin yhdistyksellä. Hallitusneuvos Tiina Korhonen sanoo, että hallituksen kasvupalvelu-uudistus ei estä kuntia järjestämästä työpajatoimintaa samalla tavalla kuin nytkin.

Sen sijaan tuleva maakunta ei voi hankkia kunnalta tai sen työpajalta esimerkiksi erilaisia valmennuspalveluita, joita maakunta järjestäisi lakisääteisesti työnhakijoille. Hankinta olisi mahdollinen vain tilanteessa, jossa muita palveluntarjoajia ei ole.

Työministeri: Kaikille ei voi luvata valoisaa tulevaisuutta

Suuri osa työpajoihin saapuvista tulee nykyisin te-toimistojen kautta, mutta hallituksen kasvupalvelu-uudistus muuttaa tilanteen. Ahonen-Walker on huolissaan siitä, että palveluiden tuottaminen keskittyy yrityksille, joille ei olisi etua työttömien ohjaamisesta työpajoihin vaan omiin valmennus- ja työllistämispalveluihinsa.

Yhdistys vaatii kuntien roolin säilyttämistä, mutta työministeri Jari Lindström (sin.) ei lämpene.

– Lähdemme siitä, että järjestämisvastuu tulee yksiselitteisesti maakunnille, ja maakunnat päättävät minkä verran työpajatoimintaa on, Lindström sanoi Ylelle eduskunnassa.

– Kaikille nykyisille työpajoille en voi luvata valoisaa tulevaisuutta, mutta emme ole ajamassa päämäärätietoisesti työpajatoimintaa alas, hän vakuuttaa.

Hallituksen mittavaa uudistusta arvostellaan myös siitä, että valtio käytännössä palkitsee maakuntia siitä, että työttömyyttä ei hoideta, koska rahoitus on kytketty työttömien määrään. Tällä hetkellä kunnissa työllisyyden hoito lisää verotuloja ja vähentää velvoitetta maksaa työmarkkinatukia.

– Jos maakunnassa on työttömiä, niin siitä saa rahaa, mutta jos maakunnassa on työllisiä, siitä ei saa rahaa. Tämä on iso riski, joka kokonaisuudessa on, sanoo eduskunnan työelämävaliokunnan puheenjohtaja, entinen työministeri Tarja Filatov (sd).

Jari Lindströmin mukaan ongelma on tunnistettu.

– Uusi malli ei ole helppo rakentaa, ja ymmärrän toki tuon huolen.

Työllisyyden hoidosta laistaville maakunnille sakko

Lindströmin mukaan maakunnille on valmisteilla sakko, jonka joutuisivat maksamaan ne jotka eivät hoitaisi työllisyyttä.

Tähän saakka kunnat ovat joutuneet palauttamaan työmarkkinatuen Kelalle, jos ne eivät ole pystyneet hoitamaan työllisyyspolitiikkaa niin että työttömille on tarjottu palveluita. Lindström sanoo, että saman tyyppinen malli on ehkä tulossa jatkossa maakunnille.

Pääoppositiopuolue SDP:n ja työpajojen yhdistyksen huolena on myös se, että maakunnille annetut rahat menevät terveyden-, eivätkä työllisyyden hoitoon, koska maakunnat saavat päättää varojen käytöstä.

– Tiedämme, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset uhkaavat kasvaa. Kasvupalvelupuolella on vähemmän säädetty tarkoista tehtävistä. Riski on, että rahoitusta ei sille puolelle jää, Tarja Filatov sanoo.

Lindström luotaa siihen, että maakuntien päättäjät ymmärtävät paitsi terveydenhoidon, myös kasvupalvelujen perään.

Kello 16.05. Juttuun lisätty hallitusneuvos Tiina Korhosen kommentti.

Lue uutinen YLE:n verkkosivuilla.