Tulosta sivu

Kasvupalvelu-uudistus

Kasvupalvelu-uudistuksessa nykyiset TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut kootaan kasvupalveluksi ja avataan palvelut kilpailulle. Jatkossa maakunnat vastaavat myös aluekehittämisestä. Kasvupalvelut tuotetaan asiakkaan valinnanvapautta ja tuottajien kilpailullisuutta edistävällä monituottajamallilla. Kasvupalvelut toteutetaan pääasiassa digitaalisina palveluina.

Maakunta voisi tuottaa kasvupalvelut itse, hankkia ne kilpailuttamalla palveluntuottajia tai hyväksymällä kaikki edellytykset täyttävät ja palvelun tuottamisen ehtoihin sitoutuneet palveluntuottajat. Kunnat tai kuntien sidosyksiköt (joita ovat suurin osa säätiöpohjaisista työpajoista) eivät voisi toimia maakunnallisten palvelujen tuottajina kuin markkinapuutetilanteessa. Maakunnallisia kasvupalveluita ja kunnallisia elinvoimapalveluita on kannustettu toteuttamaan yhdessä allianssimallin avulla. Maakunta ei allianssissakaan voi hankkia palveluja kunnalta tai sen sidosyksiköltä paitsi markkinapuutetilanteessa.

Maakuntien valtiolta saama kasvupalvelurahoitus on yleiskatteellista, ja maakunta päättää itsehallintonsa nojalla rahoituksen kohdentamisesta. Kasvupalvelurahoituksen jakokriteereitä olisivat työttömät työnhakijat, työttömyysaste ja yritysten toimipaikat.

TPY katsoo, ettei uudistuksessa ei ole huomioitu riittävästi työpajatoiminnan kaltaisia maakuntien ja kuntien yhdyspinnoille asemoituvien palvelujen toimintaedellytyksiä. Yleiskatteellinen rahoitusrakenne voi johtaa siihen, ettei heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluihin ole jatkossa saatavilla riittävästi rahoitusta ja työttömien saamat palvelut eriytyvät ja heikentyvät. TPY painottaa, että maakunnille pitää asettaa suunniteltua vahvemmat kannusteet työllisyydenhoidon ja aktiivisen työvoimapolitiikan toteuttamiseen.

TPY tuo esille, että heikossa työmarkkina-asemassa olevilla henkilöillä on usein tarvetta sekä kasvupalveluille että sote-palveluille, ja lisäksi tarve voi olla myös muun tahon kuin maakunnan järjestämisvastuulle kuuluville palveluille. Jotta vaikuttavaa monialaista toimintaa voidaan jatkossakin toteuttaa, tulee palvelukokonaisuuksien pirstoutuminen estää palvelujen yhteensovittamiseen panostamalla. 1.1.2018 voimaan astuneen aktiivimallin myötä työpajapalveluiden tarve tulee todennäköisesti olemaan entistä suurempi. Työpajatoiminnan resursseja on vahvistettava, jotta työpajat pystyvät vastaamaan kasvaviin odotuksiin ja lisääntyviin asiakasmääriin.

Kasvupalveluihin liittyen vireillä on lakimuutos, jolla julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia muutettaisiin siten, että palveluntuottajilta voitaisiin hankkia nykyisin työ- ja elinkeinoviranomaisen tehtäväksi säädettyjä työnhakijan palveluprosessiin liittyviä toimia. TPY katsoo, että tässä on kyse merkittävästä toimintaperiaatteen muutoksesta, jossa järjestämisvastuuta ja viranomaisvastuuta siirretään yksityisille toimijoille. TPY:n näkemyksen mukaan kokonaisvastuuta palveluprosessista ei tule ulkoistaa, vaan se tulee aina säilyttää julkisen sektorin tehtävänä.

Valmistelussa olevaa lainsäädäntöä, TPY:n lausuntoja ja muita materiaaleja