Tulosta sivu

Kuntavaalit 2017

Kunnan kannattaa panostaa työpajatoimintaan

Keväällä 2017 kuntavaaleissa valittavat valtuutetut päättävät hyvinvoinnin, sivistyksen ja elinkeinon rooleista ja tehtävistä kunnissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä sote- ja maakuntauudistuksen myötä kunnista maakuntiin, kasvaa pelkästään opetuksen ja kulttuurin osuus kuntataloudesta vähintään 57% nykyisen 31%:n sijaan. Kuntavaalit tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millainen on tulevaisuuden kunta niin nuorisotyön, työpajatoiminnan ja työllisyyden edistämisen näkökulmasta.

Suomessa on yhteensä noin 260 työpajaa, joissa on kaikenikäisiä valmentautujia. Vuonna 2015 nuorten työpajatoimintaa oli 93 % Suomen kunnista. Työpajoilla oli kaikkiaan 25 000 valmentautujaa, joista noin 14 700 oli alle 29-vuotiaita nuoria. Työpajatoimintaa toteuttavat kunnalliset organisaatiot sekä yhdistykset ja säätiöt. Työpajatoiminta asemoituu eri sektoreiden väleihin ja rajapinnoille. Yleisimpiä työpajojen toimenpiteitä ovat työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta. Koska moni työpajojen palveluista sijoittuu tulevaisuudessa maakuntaan, vaikuttavat SOTE- ja maakuntauudistus työpajojen rooliin ja palveluihin. Sujuva yhteistyö kunnan ja maakunnan välillä tulee turvata. Lue lisää  Suomessa.

Kuntavaalivaikuttamisen materiaalit työpajatoimijoille löytyvät omalta sivultaan.

 

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen tavoitteet kevään kuntavaaleihin

 

  • Työpajatoiminta on osa kunnan aktiivista työvoimapolitiikkaa, jolla vähennetään työttömyydestä kunnalle aiheutuvia kustannuksia.
  • Pitkäaikaistyöttömyys on rajussa kasvussa. Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 121 500. Alle 29-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä oli 10 800, joka on jopa 20 % enemmän kuin vuotta aiemmin.
  • Yhden koulutuksen ja työn ulkopuolelle jääneen nuoren osalta menetetään keskimääräisen työuran aikana pelkästään ansiotuloja ja eläkemaksuja noin 1,4 miljoonaa euroa.
  • Työpajatoiminnan kustannukset tulevat katetuiksi jo silloin, jos vuosittaisesta 15 000 valmentautujasta 110 nuorta kouluttautuu tai työllistyy.

Työpajatoiminnalla ja kunnan aktiivisella työvoimapolitiikalla säästöjä - esimerkki Pielavedeltä

Pielavedellä Pohjois-Savossa tehdään saumatonta yhteistyötä kunnan ja Pielaveden Monitaitoset ry:n työpajan kanssa. Työpaja on pystynyt osoittamaan toiminnan taloudelliset ja inhimilliset säästöt kunnalle. Työpajatoimintaan ja työllistämiseen panostamalla kunta on säästänyt työmarkkinatukimenoissa 80 000 euroa. Kunnanjohtaja Vilma Krögerin mukaan kunnassa on tehty kustannusten kuriin saamiseksi topakka linjaus, että asialle tehdään jotain. Tiiviin kunta-työpaja-yhteistyön lisäksi kunta järjestää itse kuntouttavaa työtoimintaa ja aikuissosiaalityöhön on luotu parityöskentelymalli. Pielaveden Monitaitoset ry:ssä on laskettu, että esimerkiksi pelkästään yhden henkilön runsas päihteidenkäyttö voi aiheuttaa yhdeksän kuukauden ajanjaksolla terveydenhuollon kustannuksia 45 000 euron edestä. Työpajan toiminnanjohtaja Titta Raitanen painottaa, että työpajalla nämä ja muut arjen hallinnan asiat saadaan kuntoon ja säästöjä syntyy. Lue lisää Pielaveden kunta-työpajayhteistyöstä ja kustannusvaikutuksista.

Lue lisää työpajatoiminnan kustannusvaikutuksista:
Starttivalmennus ja työpajatoiminta – taloudellisia näkökulmia.

 

 

  • Työpajalla olleet kokevat arjen taitojen ja opiskeluvalmiuksien vahvistuneen työpajajakson aikana. Työpajatoiminta tukee koulutus- ja työmarkkinoille sijoittumista.
  • Vuonna 2015 lähes 70 % työpajojen nuorista valmentautujista sijoittui positiivisesti työpajajakson jälkeen esim. koulutukseen, työelämään tai muuhun ohjattuun toimintaan. Kaikista valmentautujista 36 % sijoittui koulutukseen ja työelämään, nuorista 43 %.
  • Työpajojen valmentautujista 93 % on kokenut sosiaalista vahvistumista työpajajaksonsa aikana. Valmentautujat katsovat saaneensa työpajalta tukea niihin asioihin, joihin ovat tarvinneetkin. Myönteistä edistymistä on koettu etenkin arjen asioiden hallinnassa (81 % valmentautujista) sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksissa (77 %).

Sovari-mittarilla työpajatoiminnan vaikuttavuus esiin - kokemuksia mittarin hyödyntämisestä

TPY:n kehittämä sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari kuvaa työpajatoiminnan laadullista vaikuttavuutta asiakkaiden näkökulmasta. Sovari tuo esille valmentautujien omat kokemukset, heiltä saadun suoran palautteen. Valtakunnallisten tulosten mukaan työpajatoiminta saa asteikolla 1–5 valmentautujilta yleisarvosanan 4,2. Tulokset myös kertovat, että työpajatoiminta on antanut tarvittua tukea mm. arjen asioiden hoitamiseen, elämänhallintaan, toimimiseen muiden ihmisten kanssa sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksiin.

Sovari-mittarin nähdään olevan toimiva väline työpajatoiminnan arviointiin, kehittämiseen ja tulosten esittämiseen. Anu Mattila vs. palvelupäällikkö Hyvinkään–Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiöltä (HRAKS) kertoo, että Sovari-mittarin tulokset toimitetaan säätiön kaikkien toimintakuntien edustajille ja heidän kanssaan käydään läpi niihin liittyvät huomiot ja tarvittavat kehittämiskohteet. Toiminnanjohtaja Risto Tolonen Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry:ltä pitää Sovaria ”erittäin tärkeänä ja kauan kaivattuna lisätyökaluna kehittämiselle, vaikuttamiselle ja markkinoinnille”.

 

Lue lisää työpajatoiminnan tilastoista ja vaikutuksista:
Työpajatoiminta 2015. Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset.
Sovari – Sosiaalisen vahvistumisen mittari työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Valtakunnalliset tulokset 2016.

 

 

 

  • Työpajoilla tarjotaan monenlaisia palveluita. Työpajatoiminta on tuloksellisinta, kun työpajalle pääsee riittävän varhain tarpeisiin vastaavaan palveluun.
  • Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu niille, jotka tarvitsevat sosiaalista vahvistumista ja elämänhallinnan tukemista. Työkokeilulla ja palkkatuella vahvistetaan puolestaan työelämäosaamista sekä opiskelu- tai työllistymisvalmiuksia.

Toimialarajat ylittävällä "Tartu arkeen"-ryhmätoiminnalla varhaista tukea - esimerkki Mikkelistä

Mikkelin kaupungin nuorten työpajojen ja Ohjaamo Olkkarin yhteistyössä toimii matalan kynnyksen valmennusryhmä Tatu. Tatu- tartu arkeen toiminta on perustettu tilanteessa, jossa nuorten työpajojen valmennuspaikat ovat käytössä ja paikkaa jonottaa nuoria, joiden tilanteeseen ja tuen tarpeeseen piti päästä tarttumaan nopeasti. Toiminnan järjestäminen vaati lisätiloja sekä henkilöstöresursseja.  Tämä mahdollistui yhteistyössä Ohjaamo Olkkarin kanssa. Lähdimme rohkeasti v. 2015 yli toimialarajojen kokeiluun ja toiminta jatkuu edelleen. Nuorten työpajat kuuluvat  Mikkelissä työllisyyspalveluiden toimintaan. Ohjaamo Olkkarin toiminta on sekä Essoten että nuorisotoimen alaisuudessa. 8 -10 nuoren ryhmälle,joka kokoontuu  kolmena päivänä viikossa, löytyi tilat Olkkarista. Henkilöstöresurssit on jaettu siten, että työpajojen työntekijä ohjaa ryhmää kokoaikaisesti ja on mukana kaikkina kolmena päivänä. Ohjaamon kaksi etsivää työntekijää ovat mukana vuoropäivinä.

Matalan kynnyksen starttivalmennukseen keskittyvä ryhmä tarjoaa vaihtoehdon niille nuorille, joiden elämäntilanteeseen muut palvelut eivät ole ajankohtaisia. Ryhmän tarjoaman sosiaalisen kuntoutuksen teemoina ovat mm. rahan käyttö, peliriippuvuus, sosiaalinen elämä, ihmissuhteet, vuorovaikutus, itseluottamus, seksuaalisuus, ravinto, terveys, lepo, päihteet, turvallisuus, liikunta ja liikkuminen. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan ryhmäläisten tarpeista lähtöisin ja lyhyen tähtäimen tavoiteasettelulla. Ryhmä toimii kiinteänä 3 kk ajan ja kesken jakson ei ryhmään uusia valmentautujia oteta. Myös kolmannen sektorin toimijoita kuten Martat, eri liikuntajärjestöt, kulttuuriosuuskunta ym. on saatu mukaan.

Nuorten ohjaus ryhmään tapahtuu Ohjaamon, TYP Reitin, Mikkelin seudun työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun, te- toimiston, mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja työpajojen kautta. Mikkelin kaupungin työpajojen työpajakoordinaattorin Arja Hätisen mukaan toiminta on osoittanut tarpeellisuutensa ja sen, että yhdessä saadaan enemmän aikaan. Nuorten ohjautuminen jatkotoimenpiteisiin Tatu-ryhmästä on jouhevaa, koska toiminta sitouttaa useita eri toimijoita.

 

  • Työpajatoimintaa on oltava saatavilla lähipalveluna jokaisessa kunnassa.
  • Tulevissa maakunta-, sote- ja työllisyyspalvelu-uudistuksissa monialaista, yksilöllistä tukea tarvitsevien palvelujen saatavuus tulee turvata toimivalla kunta-maakuntayhteistyöllä.

Lue lisää kunta-maakunta-yhteistyöstä ja yhdyspintatyöstä Kuntaliiton julkaisusta.

Pieksämäellä nuorten työpajatoiminta sekä muut nuorten palvelut lähellä nuoria yhdestä paikasta

Pieksämäellä järjestetään kaupungin ylläpitämän nuorten työpajatoiminnan matalimman kynnyksen starttivalmennusta Ohjaamo Pientareen yhteydessä. Nuorten Startissa pohditaan nuoren kanssa tulevaisuuden työ- ja opiskeluhaaveita sekä kartoitetaan väyliä päästä niihin. Toiminnassa hyödynnetään Ohjaamo Pientareen monialaista asiantuntijaverkostoa,hyödynnetään vierailijoita sekä käydään vierailuilla. Toiminta on vahvasti tavoitteellista. Ota Ote -ryhmän tavoitteena on herätellä nuorten ajatuksia tulevaisuudesta, luoda mielekästä sisältöä arkeen sekä ottaa oma elämä haltuun. Ryhmä toteutetaan matalalla kynnyksellä, jolloin voidaan tavoittaa hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria. Lisäksi nuorten työpajatoimintaa toteutetaan seinättömänä Hiekanpään alueella. Täällä nuorten työpaja tarjoaa ammatillisina työpajoina hoiva ja kiinteistöhuoltopajat, joissa nuori pystyy tutustumaan aloihin oikeita työtehtäviä tehden oikeissa työyhteisöissä eli yrityksissä. Pajajakson aikana suoritetut työtehtävät on mahdollista opinnollistaa, jolloin nuoren hakeutuessa alueen oppilaitoksiin opiskelemaan alaansa hän saa osaamisen tunnustamisen jo suoritetuista työtehtävistä. 

Pieksämäellä on yhdistetty selkeäksi asiakaslähtöiseksi palveluprosessiksi nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö, ohjaamotoiminta, kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus. Malli on asiakaslähtöinen ja tarjoaa nuorelle palvelut nuoren oman kunnon mukaisesti. Toiminta on monialaista ja palvelee asiakkaita matalalla kynnyksellä. Pieksämäen kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattorin Seija Laitisen mukaan on tärkeää, että niin nuorten työpaja, ohjaamotoiminta kuin nuorten työllisyys on kunnan omaa työtä myös jatkossa ja että niistä kehitetään toimiva sekä asiakaslähtöinen palvelukokonaisuus. Ehdottoman tärkeää on myös se että kunnat voivat ottaa nuoria kuntouttavaan työtoimintaan ja sitä kautta edistää nuorten työllisyyttä ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Kunnat voivat tarjota eri hallintokunnista nuorille oppimisen kokemuksia kuntouttavan työtoiminnan kautta joka parhaimmillaan johtaa nuoren opintoihin tai työllistää nuoren esimerkiksi työkokeiluun. Kuntouttava työtoiminta mahdollistaa nuorelle olla mukana toiminnoissa oman kuntonsa mukaisesti yhdestä päivästä neljään päivään viikossa. Kuntouttavassa työtoiminnassa mukana oleva nuori saa ohjaamosta monialaiset tukipalvelut omaan kasvuunsa. Kokonaisuus on nuoren kannalta parempi ja ehkäisee nuoren putoamista palveluista tehokkaasti.

Lue lisää Pieksämäen nuorten työpajatoiminnasta: http://www.po1nt.fi/fi/kunnat/pieksamaki/nuorten-tyopaja/