Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa

Palveluintegraatiota parhaimmillaan

Käynnissä olevat uudistukset – maakuntauudistus, sote-uudistus ja kasvupalvelu-uudistus muuttavat merkittävästi myös työpajojen toimintaympäristöä ja työpajapalveluiden tuottamista. Uusille maakunnille siirtyy olennaista päätäntävaltaa työpajojen palveluihin ja niiden tuottamiseen liittyvissä asioissa. Maakuntavaalit ovat siirtymässä 27.6.2018 ministeri Sipilän ilmoituksen mukaan toukokuulle 2019.

Maakuntavaaleissa äänestetään maakuntavaltuustot maakunnallisille itsehallintoalueille. Maakuntavaalit tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa työpajojen toimintaedellytyksiin tulevaisuudessa. Nyt on tärkeää panostaa maakunnalliseen vaikuttamistyöhön työpajojen toimintaedellytysten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden turvaamiseksi. Tälle sivulle on koottu TPY:n työpajoja koskevat tavoitteet maakuntauudistuksessa ja -vaaleissa sekä uudistuksiin liittyvää materiaalia ja tietoa.

Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat (18), uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020 alkaen. Maakunnille siirtyy tehtäviä mm. TE-toimistoista, ELY-keskuksista, aluehallintovirastoista ja kunnista. Maakunta määrittelee palvelujen tarpeen, määrän ja laadun sekä niiden tuottamistavan. Keskeistä on, että maakunnan on erotettava toisistaan palveluiden järjestäminen ja tuottaminen.

Uudistykset vaikuttavat myös niihin palveluihin ja toimenpiteisiin, joihin työpajoille sijoitutaan. Tällä hetkellä työpajojen yleisin toimenpide on kuntouttava työtoiminta. Jatkossa kunnalliset työpajat eivät kuitenkaan voisi enää tarjota maakunnan järjestämisvastuulle siirtyviä sote-palveluja, kuten kuntouttavaa työtoimintaa. Tämä kaventaa olennaisesti työpajojen tarjoamaa palveluvalikoimaa. Vaarana onkin, että merkittävä osa työttömistä ollaan jättämässä työllistymistä edistävien palvelujen ulkopuolelle.

Kasvupalvelu-uudistuksessa nykyiset TE-palvelut ja  ELY-keskusten yrityspalvelut kootaan kasvupalveluksi ja avataan palvelut kilpailulle. Jatkossa maakunnat vastaavat myös aluekehittämisestä. Kasvupalvelut tuotetaan asiakkaan valinnanvapautta ja tuottajien kilpailullisuutta edistävällä monituottajamallilla. Kasvupalvelut toteutetaan pääasiassa digitaalisina palveluina. Maakunta voisi tuottaa kasvupalvelut itse, hankkia ne kilpailuttamalla palveluntuottajia tai hyväksymällä kaikki edellytykset täyttävät ja palvelun tuottamisen ehtoihin sitoutuneet palveluntuottajat. Kunnat tai kuntien sidosyksiköt (joita ovat suurin osa säätiöpohjaisista työpajoista) eivät voisi toimia maakunnallisten palvelujen tuottajina kuin markkinapuutetilanteessa. Maakuntien valtiolta saama kasvupalvelurahoitus on yleiskatteellista, ja maakunta päättää itsehallintonsa nojalla rahoituksen kohdentamisesta. Kasvupalvelurahoituksen jakokriteereitä olisivat työttömät työnhakijat, työttömyysaste ja yritysten toimipaikat. 

TPY tuo esille, että heikossa työmarkkina-asemassa olevilla henkilöillä on usein tarvetta sekä kasvupalveluille että sote-palveluille, ja lisäksi tarve voi olla myös muun tahon kuin maakunnan järjestämisvastuulle kuuluville palveluille. Jotta vaikuttavaa monialaista toimintaa voidaan jatkossakin toteuttaa, tulee palvelukokonaisuuksien pirstoutuminen estää palvelujen yhteensovittamiseen panostamalla. 1.1.2018 voimaan astuneen aktiivimallin myötä työpajapalveluiden tarve tulee todennäköisesti olemaan entistä suurempi. Työpajatoiminnan resursseja on vahvistettava, jotta työpajat pystyvät vastaamaan kasvaviin odotuksiin ja lisääntyviin asiakasmääriin.

Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa -vaikuttamiskampanjan materiaalit työpajatoimijoille sisältävät:

  • TPY:n työpajoja koskevat tavoitteet maakuntauudistuksessa. Lataa esite
  • Työpajoja koskevat tavoitteet maakuntauudistuksessa ppt-muodossa. Lataa esitys
  • 14.3. julkaistu tiedote: Työpajatoiminta on sosiaalinen innovaatio, joka tavoittaa myös kokonaan palveluiden ulkopuolella olevat. Lataa tiedote
  • Työpajoja koskevat tavoitteet ladattavina kuvina: tavoite 1, tavoite 2, tavoite 3

Lisäksi olemme koonneet maakuntauudistukseen ja kasvupalvelu-uudistukseen liittyvää tietoa erillisille sivuilleen. Sivuille on koottu:

 

Laadukasta työpajatoimintaa myös tulevaisuudessa

Työpajatoiminta on aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa, jolla tuetaan työllistymistä ja vähennetään työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Työpajatoiminnalla vahvistetaan toimintaan osallistuvien arjenhallintaitoja ja sosiaalista vahvistumista sekä edistetään heidän koulutukseen ja työelämään sijoittumistaan. Työpajojen perustehtävä on valmennus ja ohjaus. Työpajatoiminta on sosiaalinen innovaatio, joka tavoittaa myös ne asiakkaat, jotka putoavat perinteisistä palveluista. Tuloksellinen työllisyydenhoito edellyttää työllistymistä edistäviä palveluita, ja palvelut tarvitsevat riittäviä resursseja ollakseen laadukkaita.

Suomessa on yhteensä noin 260 työpajaa. Työpajapalveluihin osallistuu vuosittain 25 000 valmentautujaa. Työpajoilla työskentelee kaikkiaan 2 000 ammattilaista. Vuonna 2017 työpajatoiminta kattoi yli 90 % Suomen kunnista. Työpajatoiminta on osoittanut tarpeellisuutensa ja vakiinnuttanut paikkansa palvelujärjestelmässämme.

Työpajatoiminta kytkeytyy useaan eri politiikkalohkoon ja hallinnonalaan. Se sijoittuu selkeästi kuntien ja maakuntien yhdyspinnoille. Työpajoista 61 % on kunnallisia tai kuntayhtymien ylläpitämiä, yhdistysten ylläpitämiä työpajoja on 26 %, säätiöiden 10 % ja muiden 3 %. 

 

Lue työpajatoiminnasta Suomessa

Lataa esite työpajatoiminnasta

Lue valtakunnallisen työpajakyselyn tuloksista

 

TPY:n työpajoja koskevat tavoitteet maakuntauudistuksessa

 

Tarpeisiin vastataan palveluita yhteensovittamalla

Tulevaisuudessa olennaista on taata toimivat monialaiset palveluketjut. Tämä varmistetaan asiakaslähtöisellä yhteistyöllä ja määrittämällä vastuutahot. Kunta–maakunta-yhdyspintatyön on oltava saumatonta. Työpajatoiminta sijoittuu yhdyspinnalle ja se on vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien tarpeisiin vastaavaa kokonaistavaltaista palvelua. Työpajatoiminta integroi eri palvelut yhteen monialaisella osaamisella ja sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä.

Maakuntauudistuksessa tulee turvata työpajojen toimintaedellytykset ja niiden valmentautujille tarjoamat palvelut. Heikossa työmarkkina-asemassa oleville suunnatuissa palveluissa tulee työllistymistulosten ohella huomioida myös sosiaaliset vaikutukset. Tuloksia tulee arvioida suhteessa lähtötilanteeseen ja toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin. Asiakaskokemuksiin perustuvassa vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan hyödyntää työpajatoimintaan kehitettyä Sovari-mittaria.

 

Työpajapalvelut tulee turvata lähipalveluna

Työpajat tarjoavat lähipalveluina kasvokkaista kohtaamista, yksilöllistä palvelutarpeen arviointia ja monialaisia palveluprosesseja. Työpajatoimijoilla on hyvä tuntemus paikallisista palveluista, kolmannen sektorin toimijoista ja työmarkkinoista. Pienten kuntien alueella työpajatoiminta voi olla ainoa saatavissa oleva kasvupalvelu tai kuntouttava palvelu. Haasteellisessa elämäntilanteessa olevilla ei ole mahdollisuuksia hakeutua kaukana sijaitseviin palveluihin. Tukea tarvitsevat asiakkaat hyötyvät kohtaamisesta – sähköiset palvelut eivät ole riittäviä. Työpajapalveluiden hyvä alueellinen kattavuus ja saavutettavuus myös maakuntien keskustaajamien ulkopuolella tulee säilyttää. Työpajatoiminta tulee turvata lähipalveluna.

                                     

Työpajalle tulee päästä oikea-aikaisesti 

Työpajatoiminta on tuloksellisinta, kun työpajalle pääsee riittävän varhain yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaan palveluun. Jos palvelut jäävät saamatta, työttömyys pitkittyy ja vaikutukset näkyvät myöhemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvuna ja kustannusten nousuna. Toimiva ohjaus työpajapalveluihin ja tarpeisiin vastaavat, monipuoliset valmennuspalvelut tulee varmistaa myös jatkossa.

 

Työpajatoimintaan panostaminen kannattaa!

Työpajatoiminnan vaikuttavuus voidaan todentaa

Taloudellisesti - Tutustu työpajatoiminnan taloudellista vaikuttavuutta avaavaan raporttiin Starttivalmennus ja työpajatoiminta – taloudellisia näkökulmia

Asiakaskokemusten perusteella - Työpajoilla laajasti käytössä olevan Sovari-mittarin tuloksia voi hyödyntää asiakaskokemuksiin perustuvassa vaikuttavuuden arvioinnissa ja toiminnan kehittämisessä. Tutustu työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön Sovari-mittariin ja työpajatoiminnan valtakunnallisiin Sovari-tuloksiin vuodelta 2017

Tilastollisesti - Tutustu työpajatoiminnan valtakunnallisiin tilastoihin vuodelta 2016. Ajantasaiset tilastot työpajatoiminnasta löytyvät osoitteesta https://nuorisotilastot.fi.

 

Työpajojen alueelliset verkostot – työpajojen yhteistyöllä maakunnallisesti kattavia palveluja

Työpajatoimintaa järjestetään kaikissa maakunnissa ja jokaisen maakunnan alueella toimii työpajojen alueellinen ALU-verkosto. Verkostot ovat työpajatoimijoiden yhteistyöverkostoja. Niiden kautta voidaan löytää kumppanuuksia maakunnan kattavien palvelujen tuottamiseen. Sen lisäksi ne ovat tärkeä maakunnallinen foorumi yhteiselle keskustelulle, kehittämiselle ja vaikuttamistyölle. Verkostoissa tunnetaan paikalliset ja alueelliset tarpeet ja palveluita käyttävät asiakasryhmät sekä tiedetään, millaisia palveluja maakunnan työpajoilla voidaan tuottaa. Kunkin työpajojen alueellisen verkoston toimintaa koordinoi ALU-koordinaattori, ja alueellisten verkostojen toimintaa kehitetään valtakunnallisesti yhteistyössä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen ja aluehallintovirastojen kanssa.

 

Lue lisää työpajojen alueellisten verkostojen nettisivuilta: www.tpy.fi/alu