Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa

Palveluintegraatiota parhaimmillaan

Käynnissä olevat uudistukset – maakuntauudistus, sote-uudistus ja kasvupalvelu-uudistus muuttavat merkittävästi myös työpajojen toimintaympäristöä ja työpajapalveluiden tuottamista. Uusille maakunnille siirtyy olennaista päätäntävaltaa työpajojen palveluihin ja niiden tuottamiseen liittyvissä asioissa. Maakuntavaalit ollaan järjestämässä lokakuussa 2018.

Maakuntavaaleissa äänestetään maakuntavaltuustot maakunnallisille itsehallintoalueille. Maakuntavaalit tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa työpajojen toimintaedellytyksiin tulevaisuudessa. Nyt on tärkeää panostaa maakunnalliseen vaikuttamistyöhön työpajojen toimintaedellytysten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden turvaamiseksi. Tälle sivulle on koottu TPY:n työpajoja koskevat tavoitteet maakuntauudistuksessa ja -vaaleissa sekä uudistuksiin liittyvää materiaalia ja tietoa.

Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat (18), uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020 alkaen. Maakunnille siirtyy tehtäviä mm. TE-toimistoista, ELY-keskuksista, aluehallintovirastoista ja kunnista. Maakunta määrittelee palvelujen tarpeen, määrän ja laadun sekä niiden tuottamistavan. Keskeistä on, että maakunnan on erotettava toisistaan palveluiden järjestäminen ja tuottaminen.

Kasvupalvelu-uudistuksessa TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan kasvupalveluksi ja muutetaan aluekehittämisjärjestelmää. Kasvupalvelut järjestetään monituottajamallilla. Maakunta vastaa itse palvelujen tuottamisesta vain silloin, kun markkinoilta ei löydy sopivia palveluntuottajia tai kyse on tehtävistä, joita ei voi viedä markkinoille. Julkiset toimijat voivat toimia kasvupalveluiden tuottajina vain yhtiömuodossa. Maakunnallisia yritys- ja työllisyyspalveluita ja kunnallisia elinvoimapalveluita kannustetaan toteuttamaan yhdessä allianssimallin avulla. Ensisijaisena palvelukanavana kasvupalveluissa ovat sähköiset palvelut ja niitä tukeva asiakasneuvonta.

Maakuntauudistuksen myötä merkittävä osa työpajoilla toteuttavista palveluista ja toimenpiteistä ovat siirtymässä maakuntien järjestämisvastuulle. Maakunnista käsin tullaan siis määrittelemään työpajalla toteutettavien palveluiden reunaehdot.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevilla henkilöillä on usein tarvetta sekä kasvupalveluille että sote-palveluille, ja lisäksi tarve voi olla myös muun tahon kuin maakunnan järjestämisvastuulle kuuluville palveluille. Jotta vaikuttavaa monialaista toimintaa voidaan jatkossakin toteuttaa, tulee palvelukokonaisuuksien pirstoutuminen estää palvelujen yhteensovittamiseen panostamalla. 1.1.2018 voimaan astuneen aktiivimallin myötä työpajapalveluiden tarve tulee todennäköisesti olemaan entistä suurempi. Työpajatoiminnan resursseja on vahvistettava, jotta työpajat pystyvät vastaamaan kasvaviin odotuksiin ja lisääntyviin asiakasmääriin.

Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa -vaikuttamiskampanjan materiaalit työpajatoimijoille sisältävät:

  • TPY:n työpajoja koskevat tavoitteet maakuntauudistuksessa. Lataa esite
  • Työpajoja koskevat tavoitteet maakuntauudistuksessa ppt-muodossa. Lataa esitys
  • 14.3. julkaistu tiedote: Työpajatoiminta on sosiaalinen innovaatio, joka tavoittaa myös kokonaan palveluiden ulkopuolella olevat. Lataa tiedote
  • Työpajoja koskevat tavoitteet ladattavina kuvina: tavoite 1, tavoite 2, tavoite 3

Lisäksi olemme koonneet maakuntauudistukseen ja kasvupalvelu-uudistukseen liittyvää tietoa erillisille sivuilleen. Sivuille on koottu:

 

Laadukasta työpajatoimintaa myös tulevaisuudessa

Työpajatoiminta on aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa, jolla tuetaan työllistymistä ja vähennetään työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Työpajatoiminnalla vahvistetaan toimintaan osallistuvien arjenhallintaitoja ja sosiaalista vahvistumista sekä edistetään heidän koulutukseen ja työelämään sijoittumistaan. Työpajojen perustehtävä on valmennus ja ohjaus. Työpajatoiminta on sosiaalinen innovaatio, joka tavoittaa myös ne asiakkaat, jotka putoavat perinteisistä palveluista. Tuloksellinen työllisyydenhoito edellyttää työllistymistä edistäviä palveluita, ja palvelut tarvitsevat riittäviä resursseja ollakseen laadukkaita.

Suomessa on yhteensä noin 260 työpajaa. Työpajapalveluihin osallistuu vuosittain 25 000 valmentautujaa. Työpajoilla työskentelee kaikkiaan 2 000 ammattilaista. Vuonna 2017 työpajatoiminta kattoi yli 90 % Suomen kunnista. Työpajatoiminta on osoittanut tarpeellisuutensa ja vakiinnuttanut paikkansa palvelujärjestelmässämme.

Työpajatoiminta kytkeytyy useaan eri politiikkalohkoon ja hallinnonalaan. Se sijoittuu selkeästi kuntien ja maakuntien yhdyspinnoille. Työpajoista 70 % on kunnallisia tai kuntayhtymien ylläpitämiä, yhdistysten ylläpitämiä työpajoja on 16 %, säätiöiden 9 % ja muiden 4 %. 

Lue työpajatoiminnasta Suomessa

Lataa esite työpajatoiminnasta

Lue valtakunnallisen työpajakyselyn tuloksista

 

TPY:n työpajoja koskevat tavoitteet maakuntauudistuksessa

 

Tarpeisiin vastataan palveluita yhteensovittamalla

Tulevaisuudessa olennaista on taata toimivat monialaiset palveluketjut. Tämä varmistetaan asiakaslähtöisellä yhteistyöllä ja määrittämällä vastuutahot. Kunta–maakunta-yhdyspintatyön on oltava saumatonta. Työpajatoiminta sijoittuu yhdyspinnalle ja se on vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien tarpeisiin vastaavaa kokonaistavaltaista palvelua. Työpajatoiminta integroi eri palvelut yhteen monialaisella osaamisella ja sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä.

Maakuntauudistuksessa tulee turvata työpajojen toimintaedellytykset ja niiden valmentautujille tarjoamat palvelut. Heikossa työmarkkina-asemassa oleville suunnatuissa palveluissa tulee työllistymistulosten ohella huomioida myös sosiaaliset vaikutukset. Tuloksia tulee arvioida suhteessa lähtötilanteeseen ja toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin. Asiakaskokemuksiin perustuvassa vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan hyödyntää työpajatoimintaan kehitettyä Sovari-mittaria.

 

Työpajapalvelut tulee turvata lähipalveluna

Työpajat tarjoavat lähipalveluina kasvokkaista kohtaamista, yksilöllistä palvelutarpeen arviointia ja monialaisia palveluprosesseja. Työpajatoimijoilla on hyvä tuntemus paikallisista palveluista, kolmannen sektorin toimijoista ja työmarkkinoista. Pienten kuntien alueella työpajatoiminta voi olla ainoa saatavissa oleva kasvupalvelu tai kuntouttava palvelu. Haasteellisessa elämäntilanteessa olevilla ei ole mahdollisuuksia hakeutua kaukana sijaitseviin palveluihin. Tukea tarvitsevat asiakkaat hyötyvät kohtaamisesta – sähköiset palvelut eivät ole riittäviä. Työpajapalveluiden hyvä alueellinen kattavuus ja saavutettavuus myös maakuntien keskustaajamien ulkopuolella tulee säilyttää. Työpajatoiminta tulee turvata lähipalveluna.

                                     

Työpajalle tulee päästä oikea-aikaisesti 

Työpajatoiminta on tuloksellisinta, kun työpajalle pääsee riittävän varhain yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaan palveluun. Jos palvelut jäävät saamatta, työttömyys pitkittyy ja vaikutukset näkyvät myöhemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvuna ja kustannusten nousuna. Toimiva ohjaus työpajapalveluihin ja tarpeisiin vastaavat, monipuoliset valmennuspalvelut tulee varmistaa myös jatkossa.

 

Työpajatoimintaan panostaminen kannattaa!

Työpajatoiminnan vaikuttavuus voidaan todentaa

Taloudellisesti - Tutustu työpajatoiminnan taloudellista vaikuttavuutta avaavaan raporttiin Starttivalmennus ja työpajatoiminta – taloudellisia näkökulmia

Asiakaskokemusten perusteella - Työpajoilla laajasti käytössä olevan Sovari-mittarin tuloksia voi hyödyntää asiakaskokemuksiin perustuvassa vaikuttavuuden arvioinnissa ja toiminnan kehittämisessä. Tutustu työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön Sovari-mittariin ja työpajatoiminnan valtakunnallisiin Sovari-tuloksiin vuodelta 2017

Tilastollisesti - Tutustu työpajatoiminnan valtakunnallisiin tilastoihin vuodelta 2016. Ajantasaiset tilastot työpajatoiminnasta löytyvät osoitteesta https://nuorisotilastot.fi.

 

Työpajojen alueelliset verkostot – työpajojen yhteistyöllä maakunnallisesti kattavia palveluja

Työpajatoimintaa järjestetään kaikissa maakunnissa ja jokaisen maakunnan alueella toimii työpajojen alueellinen ALU-verkosto. Verkostot ovat työpajatoimijoiden yhteistyöverkostoja. Niiden kautta voidaan löytää kumppanuuksia maakunnan kattavien palvelujen tuottamiseen. Sen lisäksi ne ovat tärkeä maakunnallinen foorumi yhteiselle keskustelulle, kehittämiselle ja vaikuttamistyölle. Verkostoissa tunnetaan paikalliset ja alueelliset tarpeet ja palveluita käyttävät asiakasryhmät sekä tiedetään, millaisia palveluja maakunnan työpajoilla voidaan tuottaa. Kunkin työpajojen alueellisen verkoston toimintaa koordinoi ALU-koordinaattori, ja alueellisten verkostojen toimintaa kehitetään valtakunnallisesti yhteistyössä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen ja aluehallintovirastojen kanssa.

 

Lue lisää työpajojen alueellisten verkostojen nettisivuilta: www.tpy.fi/alu